Vuonna 2020 hiilijalanjälkemme puolittui edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui siirtymisestämme hiilineutraalin sähkön käyttöön.
Hiilijalanjälkiarviomme on rajattu oman toiminnan keskeisiin päästöihin, ostetun energian päästöihin sekä jätehuoltoon. Toiminnastamme aiheutui ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasupäästöjä noin 35 000 tonnia CO2 ekv. (hiilidioksidiekvivalenttia). Laskennassa on huomioitu energiankulutus (sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys), energiantuotanto (maakaasu, öljy), sairaalakaasujen eli typpioksiduulin ja anestesiakaasujen käyttö, jätehuolto sekä omien ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineenkulutus.
Suurin osa päästöistä kaukolämmöstä
Suurimmat kasvihuonekaasupäästömme ovat perinteisesti syntyneet sähköstä ja kaukolämmöstä. Nyt kun meillä oli käyttämämme sähköenergian määrälle päästöttömän tuotannon alkuperätakuut, syntyi suurin osa, yli 60 prosenttia päästöistämme kaukolämmöstä. Seuraavaksi suurimmat tekijät olivat maakaasun käyttö, sairaalakaasujen päästöt ilmakehään, jätehuollon tarvitsemat kuljetukset ja loppukäsittely jätteenkäsittelylaitoksilla.
Eroja kasvihuonekaasupäästöissä vuosien välille aiheutuu muun muassa säästä johtuvista lämmitystarpeen muutoksista, rakennuskannan muutoksista, ostetun sähkön ja lämmön tuotannossa tapahtuneista muutoksista ja typpioksiduulin kulutuksen vähenemisestä. Vuonna 2020 myös anestesiakaasujen käyttö väheni alle puoleen edellisestä vuodesta.
Vuonna 2021 entistä tarkempi hiilijalanjäljen arviointi
Vuosien 2015–2020 hiilijalanjälkien arvioinnissa ei ole huomioitu hankintojen osalta tuotteiden valmistuksen ja kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Hankintoja ovat esimerkiksi lääkkeet, tarvikkeet (esim. hoitotarvikkeet, elintarvikkeet, tekstiilit, toimistotarvikkeet), laitteet ja ostetut palvelut. Myöskään esimerkiksi rakentamista tai työasialiikennettä ei ole huomioitu.
Vuonna 2021 HUSin hiilijalanjälki tullaan arvioimaan tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin, jolloin mukaan lasketaan jätehuollon lisäksi myös muut oleelliset välilliset päästölähteet.