Koronavirusepidemia vaikutti HUSin toimintaan ja talouteen ennennäkemättömällä tavalla. Mikään aiempi epidemia tai poikkeustilanne ei ole yhtä kokonaisvaltaisesti ja pitkäaikaisesti muuttanut toimintaamme.
Valmistautuminen uuden tartuntataudin tuloon alkoi jo tammikuussa, kun HUSLABissa varauduttiin analysoimaan koronavirusnäytteitä. Helmikuussa varautumista ja valmistautumista laajennettiin. Maaliskuussa epidemia jylläsi Uudellamaalla jo voimakkaana. Tuolloin kaikki toimintomme jouduttiin muuttamaan toimimaan epidemian ehdoilla.
Koronaviruspotilaiden määrä oli sairaaloissamme suurimmillaan huhtikuun ensimmäisellä puoliskolla. Äkillisesti kasvaneesta koronaviruspotilaiden määrästä selvittiin kouluttamalla ja siirtämällä henkilökuntaa koronaviruspotilaiden hoitoon teho- ja vuodeosastoille. Hoitotuloksemme olivat kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuiset.
Epidemian ensimmäinen aalto rauhoittui kesään mennessä. Kesälomakauden jälkeen haasteena oli näytteenotto- ja analyysikapasiteetin lisääminen sekä kevään aikana kertyneiden hoitojonojen purkaminen. Epävarmuus tulevasta vaikeutti toiminnan suunnittelua ja johtamista.
Syksyn aikana tartuntojen ja koronaviruspotilaiden määrät kasvoivat Uudellamaalla, mutta epidemian toinen aalto saapui hitaasti ja jäi matalammaksi kuin monessa Euroopan maassa. Marraskuun puolivälissä tartuntojen määrät kasvoivat jyrkästi, mutta käyttöön otettujen tiukempien suositusten ja rajoitusten myötä tilanne rauhoittui joulun alla. Joulun jälkeen toivoa paremmasta toivat koronavirusrokotukset, jotka henkilökuntamme saivat ensimmäisenä Suomessa ja samanaikaisesti monen muun Euroopan maan kansalaisten kanssa.
Tässä osiossa on kerrottu laajasti koronavirusepidemian aikaisesta toiminnastamme. Lisäksi epidemiaa käsitellään vuosikertomuksemme muiden osioiden teksteissä: