Koronapandemian iskiessä keväällä täydellä teholla, edessä oli todellinen matka tuntemattomaan.

”Alkuvaiheessa sairauden hoito oli oireenmukaista eli happivajetta korjattiin lisähapella ja kuumetta alennettiin parasetamolilla”, HUSin keuhkolääkäri Juuso Paajanen kertoo.

Tutkimustiedon karttuessa sairauden kulkuun vaikuttavia hoitokeinoja on tullut entistä enemmän. Jo alkuvaiheessa keväällä tunnistettiin, että COVID-19 -sairauteen liittyy poikkeava hyytymistaipumus. Otimme verenhyytymistä ehkäisevät hoidot käyttöön ensin vuodeosastoilla ja myöhemmin laajensimme hoitoja koskemaan myös osaa kotihoitoisia potilaita. 

”Toinen tärkeä havainto oli, että dexametasoni vähensi kuolleisuutta ja vakavia tautimuotoja etenkin kriittisesti sairailla koronapotilailla. Lisäksi muut immunomodulaattorit saattavat tehostaa steroidien vaikutusta oikea-aikaisesti annettuna”, Paajanen sanoo.

Viruksen jälkioireista tiedetään vielä vähän

Koronaviruksen aiheuttaman taudin jälkioireista tiedetään vielä vähän. Lieväoireiset toipuvat yleensä nopeasti, mutta vakavan taudin saaneista monilla toipuminen on hidasta. 

Useat potilaat ovat kertoneet pitkittyneestä ja aaltoilevasta oireiden jatkumisesta, jossa erilaiset oireet vuorottelevat.

Etäyhteyksien hyödyntäminen tuli jäädäkseen

”Vuodeosastotyössä suurimpia haasteita olivat nopeasti tarvittavat toiminnan, tilojen ja henkilöstön ja päivystysjärjestelyjen muutokset.  Vuodeosastoja muutettiin korona-osastoiksi joustavasti potilasmäärien mukaan ja kirurgiseen sairaalaan avattiin kokonaan uusi vuodeosasto koronapotilaiden hoitoon. Lisäksi ei-koronapotilaiden hoitoa siirrettiin toisille osastoille erikoisala- ja tulosyksikkörajojen yli”, ylilääkäri, keuhkosairauksien linjajohtaja Pirkko Brander kertoo.

Siirsimme koronapotilaita tarvittaessa eri sairaaloiden ja vuodeosastojen välillä, huomioiden potilaiden hoidon ja seurannan sekä mahdollisen teho-osaston tarpeen. Rekrytoimme ja perehdytimme hoitotyöhön uutta henkilöstöä nopealla aikataululla. 

Supistimme elektiivistä toimintaa, ja hoidimme poliklinikoilla potilaita pääosin etävastaanotoilla. Myös vuodeosastotyössä hyödynsimme aiempaa enemmän etäyhteyksiä potilaskiertojen, raportointien ja erilaisten kokousten osalta. Koronavuoden ansiosta etäyhteyksiä hyödyttävät toimintatavat tulivat jäädäkseen vuodeosasto- ja polikliiniseen työhön ja ylipäätään toiminnan ohjaamiseen.