Tehohoitomme vastasi koronavirusepidemian aiheuttamaan haasteeseen onnistuneesti. Potilashoito oli raskaasta vuodesta huolimatta vaikuttavaa.
Koronavirusepidemian kiihtyessä keväällä 2020 pystyimme nostamaan tehohoidon kapasiteetin 3-4 viikossa. Korkeimmillaan valmius HUS-alueen eri sairaaloiden väliaikaisetkin teho-osastot huomioiden oli 86 COVID-tehopaikkaa, joista 46 oli käytössä. Tämä riitti hyvin koko epidemian ensimmäisen aallon ajan, mutta edellytti leikkausosastojen henkilöstön lisäperehdytystä ja suunnitellun leikkaustoiminnan voimakasta supistamista.
”Vuonna 2020 koko leikkaustoiminta supistui 15 prosenttia. Tehohoidossa olleiden koronaviruspotilaiden ennuste oli kansainvälisestikin erinomainen – vain joka seitsemäs tehohoitopotilas menehtyi”, kertoo toimialajohtaja Ville Pettilä.
Potilaiden keskimääräinen tehohoitoaika noin 10 vuorokautta
Syksyn toinen pandemia-aalto kuormitti teho-osastojamme vähemmän kuin ensimmäinen. Olemme kuitenkin siirtäneet yksittäisiä potilaita ruuhkahuippujen aikana myös muiden yliopistosairaaloiden teho-osastoille, jotta olemme välttyneet suunniteltujen leikkausten perumiselta ja pystyneet turvaamaan muiden potilaiden tehohoidon.
”Ensimmäiseen aaltoon verrattuna syksyn potilaskuormitus teho-osastoilla COVID-potilaiden osalta on ollut helpommin hallittavissa”, kiteyttää tehohoidon linjajohtaja Minna Bäcklund.
HUSissa oli vuonna 2020 hoidossa 1 203 potilasta koronavirustartunnan vuoksi. Heistä tehohoidossa oli 213. Potilaiden keskimääräinen tehohoitoaika oli 10 vuorokautta. Muissa sairauksissa tehohoidon keskimääräinen kesto on noin neljä vuorokautta.
Epidemian toisessa aallossa järjestimme COVID-tehohoitokohortit Jorvin U2- ja Meilahden teho-osastoille. Kirurgisessa sairaalassa on koronaviruspotilaiden hoitoon erikoistunut vuodeosasto, mutta väliaikaista teho-osastoa ei ole tarvinnut avata kesän jälkeen.