Sydänkohtaus paljasti Heikki Keinäsen vatsa-aortan laajentumisen
Heikki Keinänen tunsi ensin viiltävää kipua juostessaan ja sitten purjelautaillessaan, kunnes sydänkohtaus pysäytti. Ohitusleikkauksen yhteydessä paljastui toinen iso vaiva, vatsa-aortan laajentuma. Vaikka puoleen vuoteen mahtui jopa kaksi suurta leikkausta, Keinänen oli palannut rakkaiden vauhtilajiensa pariin jo ennen kuin arvet ehtivät haalistua.
Puoli tuntia kovaa ajoa ja tauolle. 65-vuotias eläkeläinen Heikki Keinänen on jälleen yhdessä mielipuuhistaan purjelaudan päällä, tuulessa ja aallokossa. Yleensä Keinänen lautailee mökkimaisemissaan järvellä, tänään mennään merellä Itä-Helsingin edustalla.
Menosta on vaikea päätellä, että vain pari vuotta sitten Keinäselle tehtiin sekä sydämen ohitusleikkaus että iso vatsa-aorttaleikkaus.
Oirehdinta alkoi urheillessa huhtikuussa 2021. Juoksumatolla rinnassa viilsi, mutta tunne loppui, kun lopetti juoksemisen. Sen jälkeen juoksu jatkui. Toukokuussa viiltävä tunne palasi purjelautaillessa.
Keinäsellä ja hänen puolisollaan on koira, ja kun se karkasi, rinnassa alkoi tuntua taas.
“Eräällä purjelautakaverilla oli ollut sydäninfarkti aiemmin. Hän lateli minulle madonluvut. Hän oli selvinnyt vedestä maalle juuri ja juuri.”
Lopulta mies suostui lääkärille kotipaikkakunnallaan Tuusulassa. Sieltä tuli määräys sydämen rasitustestiin elokuulle.
Testiä ei kuitenkaan ehditty tehdä. Heinäkuussa vieraat olivat juuri saapuneet pariskunnan mökille, kun Keinäselle tuli todella huono olo. Vaimo oli vain puoli tuntia aiemmin pakottanut lataamaan 112-sovelluksen kännykkään edellisten rintakipujen takia.
“Se tuli käyttöön heti. Soitin itselleni ambulanssin, ja sovelluksen avulla apu löysi perille helposti.”
Sydänvaivat paljastivat myös toisen hengenvaaran
Koska mökkipaikkakunta on lähempänä Tamperetta kuin Helsinkiä, ambulanssi kuskasi Keinäsen ensin mainittuun. Syy huonoon vointiin oli sydänkohtaus. Seuraavana päivänä yritettiin pallolaajennusta, mutta se ei onnistunut, joten edessä oli ohitusleikkaus.
Leikkausta odotellessaan Keinänen mainitsi lääkäreille sukurasitteesta, aorttalaajentumista. Kuvauksissa hänen verisuonistaan paljastui useita pullistumia, suurin niistä vatsa-aortassa. Sydän oli kuitenkin hoidettava ensin, muuten Keinänen ei kestäisi vatsa-aorttaleikkausta.
Mies toipui elokuussa tehdystä ohitusleikkauksesta kävellen, sillä koira pakotti liikkeelle. Ensin pienen varaston ympäri ja päivä päivältä pidemmälle. Kuukauden päästä Keinänen käveli jo keskimäärin 8000–9000 askelta päivässä. Kaikki ei kuitenkaan ollut hyvin.
“Televisiota katsellessani tunsin vatsanahan läpi sydämen jyskytyksen pullistumassa, ja totta kai tuleva leikkaus jännitti. Ehdin kuitenkin käydä töissä 1,5 kuukautta ennen vatsa-aorttaleikkausta”, Keinänen muistelee.
Keinänen työskenteli tuolloin vielä VTT:llä, jossa hän teki pitkän uran. Työnkuvaa oli muutettu sydänkohtauksen jälkeen, sillä stressiä piti välttää. Hommia lujuuslaskennan parissa kuitenkin riitti.
Vatsa-aortan proteesi turvaa jalkojen verenkierron
Joulukuussa, vain muutama kuukausi ohitusleikkauksen jälkeen Keinäsen vatsa-aortta leikattiin HUSin Meilahden tornisairaalassa. Leikkauksessa vatsa-aortta korvattiin proteesilla. Vastaavanlainen proteesi oli asennettu rinta-aorttaan jo aiemmin.
Leikkaus tehtiin avoleikkauksena nukutuksessa. Vatsa-aortasta lähtee verisuonia muun muassa reisivaltimoihin ja munuaisiin. Alavartalon verenkierto oli pysäytettävä leikkauksessa, jotta proteesi saatiin kiinnitettyä suoniin.
“Ommeltavaa oli lääkärin mukaan paljon. Menetin paljon verta, mutta sain sitä myös veritankkauksessa. Se helpotti toipumista, eikä munuaisiin tai muihin tärkeisiin elimiin tullut komplikaatioita”, Keinänen kertoo.
Leikkauksen jälkeen Keinänen oli noin vuorokauden tehohoidossa, josta hän pääsi osastolle toipumaan. Viikon jälkeen hänelle tuli voimakas tarve päästä kotiin.
“Osastolla oli vaikea saada itseään liikkeelle. Piti oikein pakottaa itsensä ylös sängystä. Halusin kotiin niin pian kuin mahdollista.”
Vaikka ylös nouseminen tuntui vaikealta, Keinänen oli liikkeellä jo pari päivää leikkauksen jälkeen. Siitä vauhti ei suinkaan hiipunut, vaan pari kuukautta leikkauksesta hän oli jo laskettelurinteessä.
“Minulla oli kova tarve päästä eteenpäin. Saatoin olla rinteessä ehkä vähän ennen, kuin oli lupa mennä, mutta otin rauhallisesti. Vedin tuttua ja turvallista peruskäännöstä puoli tuntia kerrallaan.”
Oireita ei kannata vähätellä
Laskettelu ja pujottelu ovat olleet purjelautailun lisäksi Keinäsen lajivalikoimassa pitkään. Moni pitäisi lajeja riskialttiina etenkin isoja leikkauksia läpikäyneelle, mutta mies itse näkee asian toisin.
“Tuttuja lajeja voin hyvin harrastaa, mutta kynnys uusiin on huomattavasti korkeampi. En tiedä, miten kroppa niihin reagoi. Näissä tiedän.”
Vauhtia riittää myös bodycombat-tunneilla, joilla Keinänen käy 1–3 kertaa viikossa. Lääkärit eivät ole asettaneet harrastuksille rajoituksia. Pujottelukilpailut on kielletty, mutta siinä Keinänen ei ole täysin noudattanut neuvoa.
“Väitän, että käytän järkeä. Olen hankkinut lisää suojavarusteita ja esimerkiksi viime keväänä Peuramaan pujottelukisassa laskin vain ensimmäisen laskun, koska keli oli liian huono toiseen.”
Sen hän on oppinut, ettei oireitaan kannata vähätellä.
“Odotin aivan liian pitkään ja yritin selviytyä. Vähättelin vaivojani terveyskeskuksessa, että pääsisin menemään. Rasituksessa tuleva rintakipu on aina merkki pysähtyä.”
Henkiset jälkilöylyt seurasivat vasta vuosi leikkauksista. Keinänen oli masentunut, ja tuntui siltä, ettei mitään jaksaisi tehdä. Lääke hänen kohdallaan oli lopulta tuttu: koiran kanssa on käytävä lenkillä ja kotityöt hoidettava.
“Tekeminen pelastaa paljon. Ammattiapukin olisi varmasti viisasta, mutta hoidin sen nyt niin sanotusti omin reseptein.”
Pelätä Keinänen ei osaa, vaan hän pyrkii elämään päivä kerrallaan, turhan suuria riskejä kaihtaen.
“Esimerkiksi tänään on ollut hieno päivä. Olen toistaiseksi mennyt kaikkia todennäköisyyksiä vastaan, ja voi olla, että se onni on käytetty. Täytyy nauttia nyt kun vielä voi.”
HUSin verisuonikirurgian klinikka toimii Euroopan tasolla etulinjassa
Vatsa-aortan laajentuma on yleensä oireeton, mutta joskus se saattaa tuntua sykkivänä massana vatsalla. Aortan laajentuman poikkimitta on paras ennuste repeämisen riskistä. Miehillä yleisin hoitoraja on 55 mm ja naisilla 50 mm. Mikäli laajentuma todetaan tätä pienempänä, jäädään seurantalinjalle.
Leikkausta harkittaessa tehdään ensin varjoainetehosteinen tietokonekuvaus, kartoitetaan potilaan yleiskunto ja pohditaan yhdessä potilaan kanssa erilaiset hoitovaihtoehdot ja niiden seuraukset.
Jos vatsa-aortta on kivulias tai oireinen, saattaa se olla merkki uhkaavasta repeämästä. Revenneen laajentuman ensimmäinen oire saattaa olla äkillinen selkäkipu ja pyörtyminen. Vatsa-aortan repeämä on hengenvaarallinen tila, johon suuri osa potilaista menehtyy ennen sairaalaan pääsyä, sairaalaan ehtivistä potilaista yli 70 % selviää nykyään hengissä.
Vatsa-aortan laajentumia hoidetaan vuosittain 150-200 potilaalla HUSissa. Revenneinä laajentumia leikattiin vuonna 2023, 22 kappaletta, tämä osuus on pienentynyt kahden viime vuosikymmenen aikana.
Nykyään tavanomaisempi hoito on suonensisäinen läpivalaisussa tehtävä toimenpide, hoito toteutetaan läpivalaisurobottiavusteisesti hybridileikkaussaleissa. Lisäksi munuaisvaltimoiden yläpuolisiin laajentumiin käytetään erikoisproteeseja, jotka tilataan usein tehtaalta yksilöllisesti potilaalle valmistettuina. Toinen, ensivaiheessa potilaalle raskaampi, mutta pitkäaikaisseurannassa usein parempi vaihtoehto on avoleikkaus. Avoleikkauksessa vatsa avataan ja sairaan suonen tilalle ommellaan polyesteristä valmistettu putki- tai haaroitettu proteesi.
HUS verisuonikirurgian klinikka toimii Euroopan tasolla etulinjassa ja on erittäin aktiivinen tutkimuskeskus. Ajanmukainen hoito edellyttää runsasta kansainvälistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa sekä erilaisten hoitojen ja käytäntöjen jatkuvaa vertailua. Potilaalle yksilöity hoitomuodon valinta perustuu kansainvälisistä satunnaistetuista ja muista tutkimuksista saatuihin tietoihin, joiden tulokset ja merkitys pyritään selittämään potilaille ja tarvittaessa omaisille mahdollisimman selkeästi.
Asiantuntijanana verisuonikirurgian kirurgian päivystysosaston osastonylilääkäri Pirkka Vikatmaa
Haluatko kertoa oman tarinasi?
Etsimme uusia potilastarinoita julkaistavaksi HUSin verkkosivuilla. Jos kiinnostuit, laita meille viestiä osoitteeseen esh.viestinta@hus.fi. Pidätämme oikeuden päättää julkaistavista jutuista ja niiden aikatauluista.