”Mä olen hengissä”

"Monta päivää myöhemmin heräsin Meilahdesta. Olen paperista lukenut myöhemmin, mitä kaikkea matkalla tapahtui. Olin kuollut ja elvytetty ennen kuin minut oli siirretty leikkaussaliin."
 
Päivystyshätäleikkaus kesti 9 tuntia ja sen jälkeen Kiven sydän toimi vain 20 prosentin teholla. Kivi oli herätetty, jotta häneltä oli pystytty kysymään, ottaako hän sydämen vasemman kammion apupumpun, joka hänelle asennettiinkin 13 päivää sydänkohtauksen jälkeen.
 
Leikkauksen jälkeen kuntoutus alkoi siitä, että Kivi opetteli nostamaan päätään, miten noustaan ylös ja kävellään. Pääsiäisenä Kivi pääsi kotiin ja juhannuksena takaisin töihin varustamolle tietokonehommiin.
 
"Ensimmäinen viikko oli sellaista totuttelua siihen, että salkku oli aina kainalossa. Mutta kyllä siihen tottui, vuoden päästä sitä ei edes huomannut. Se oli osa minua, kulki kainalossa ja nukkumaan mennessä oli vieressä", Kivi kertoo.
 
Kun Kivi lähti ulos, piti muistaa ottaa akkuja mukaan. Suihkussa käydessä apupumpun ohjausyksikkö piti suojata ja uimassa eikä saunassa voinut käydä. Muuten Kivi kävi töissä normaalisti.
 
"Vain salkku erotti tavallisesta ihmisestä."

Puhelinsoitto muutti kaiken

Kivi ehti kantaa pumppua 2 vuotta ja 9 kuukautta, kun soitto sydänsiirtoon tuli vuoden 2018 lokakuun lopussa.
 
"Tiistaina tai keskiviikkona 11 aikaan illalla soi puhelin. Olin jo sängyssä, mutta en vielä nukkunut, kun Catharina soitti, että nyt on löytynyt sydän. Soitin taksin, reilu kaksi tuntia ja olin täällä kasiosastolla. Itse kiipesin leikkauspöydälle ja siinä sitten kaikki pisti johdot paikalleen."
 
Anestesialääkärille Kivi muisti sanoa ennen sydänsiirtoa, että hän halusi pumpun itselleen.
 
"Minua kiinnosti, miten se toimii."

Tyynesti eteenpäin

Itsenäisyyspäivän jälkeen Kivi pääsi kotiin. Sydänsiirron jälkeen sydän ei ole oireillut ja on toiminut kuin oma. Tällä hetkellä lääkityksen tasoja vielä haetaan. Vappuun asti on kirjattu sairaslomaa, mutta Kivi oli suunnitellut palaavansa töihin kuitenkin jo helmikuun lopussa.
 
"Hulluksi tulee, jos ei tekemistä. Fyysinen kunto on muuten hyvä, mutta kädet tärisee. Vuoden vaihteessa muuten olisin voinut mennä töihin."
 
Kaikenlaista kommellusta on matkan varrella ollut, muun muassa apupumpun johdon reiästä pääsi bakteeri sisälle, minkä takia Kivi joutui Peijakseen tiputukseen. Kaikesta huolimatta Kivi on suhtautunut hyvin tyynesti kaikkeen tapahtuneeseen.
 
"Jotkut hermostuu ja menee sekaisin, kun soitto tulee. Mulle sanottiin, että sä oot kuin yks leipäkauppias, vain kysyt, mitä seuraavaksi."

Salkunkantajat on hyvä porukka

Apupumppujen kantajat ja sydänsiirtoa odottavat sekä saaneet kokoontuvat muutaman kerran vuodessa. Sydän- ja keuhkonsiirrokkaiden yhdistys Syke järjestää tapaamiset.
 
"Mustien salkkujen kantajat on hyvä porukka. Siellä on monenlaisia elämäntarinoita."

Ensi kesänä Kivi aikoo jatkaa ampumisharrastustaan ja osallistua kilpailuun, jossa juostaan rataa, jonka varrella on eri paikoissa maaleja, joita täytyy ampua.
 
"Mä oon hengissä, mikä on aika iso suoritus", Kivi summaa.

Vuosi 2018 oli ennätysvuosi sydänsiirroissa

Vuonna 2018 tehtiin kaikkien aikojen ennätys sydänsiirtojen määrässä. HUSissa tehtiin yhteensä 47 sydänsiirtoa viime vuonna, 38 aikuisten ja 9 lasten.

Suomessa tehtiin 8 sydänsiirtoa per miljoona asukasta, mikä on pohjoismaisittain ennätysluku. Norjassa ja Ruotsissa tehdään vuosittain 6–7 sydänsiirtoa per miljoona asukasta. Vuonna 2017 Suomessa tehtiin 21 sydänsiirtoa.

Siirtojen ennätysmäärään vaikuttaa Sydän- ja keuhkokeskuksen professori Karl Lemströmin mukaan kolme asiaa. Vuoden 2017 lokakuusta alkaen Scandiatransplantin täysjäsenyyden myötä Viro on tullut osaksi Suomen elinluovutusaluetta sydänsiirtojen osalta, ja HUSissa on tehty myös kaikki Viron sydänsiirrot. Vuonna 2018 tehtiin kolme sydänsiirtoa virolaisille.

Toiseksi naisten sydänelinsiirrot ovat lisääntyneet. Nykyään naisia listataan elinsiirtoihin enemmän kuin aiemmin. Näin naisluovuttajien sydämet kohtaavat naisvastaanottajan yhä useammin. Vuonna 2018 tehtiin 8 sydänsiirtoa naisille. Valtakunnallisella tasolla elinluovutustoiminta on myös tehostunut, mikä tarkoittaa sitä, että elinluovuttajien sydämet löytävät vastaanottajan, vaikkakin kokonaisvaltaisesti elinluovutusten osalta viime vuosi ei ollut paras mahdollinen.

Yleisimmät syyt sydänsiirtoon ovat laajentava sydänvika sekä sepelvaltimotauti. Sydämen vasemman kammion apupumppuja asennettiin 23 kappaletta vuonna 2018, joka on myös ennätysmäärä. Sydän- ja keuhkokeskus onkin sydänsiirtojen ja pitkäaikaisten mekaanisten tukihoitojen osalta Pohjoismaiden suurin keskus. Myös sydänperäisten syiden ECMO (kehonulkoinen hapetus) -hoidot ovat lisääntyneet ja niitä tehtiin 36 kappaletta vuonna 2018 .