Vuonna 2021 julkaisimme merkittävimpiä lastentautien tutkimuksia muun muassa diabeteksen, maksasairauksien sekä syöpä- ja veritautien aloilta.
Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen eri aloilta. Tutkijayhteisömme tuottaa vuosittain noin 10 väitöskirjaa ja yli 300 vertaisarvioitua tiedeartikkelia. Tutkijoillemme myönnetään vuosittain tutkimuslupia noin 70 tutkimukseen.
”Teemme Lastentautien tutkimuskeskuksessa korkeatasoista ja monipuolista lastentautien tutkimusta, tuemme lastentautien alan tutkijalääkärien urapolkua, kansainvälistä verkottumista ja koulutusta sekä edistämme tutkimuksen yhteiskunnallista näkyvyyttä viestimällä aktiivisesti uusimmista tutkimustuloksistamme, Lastentautien tutkimuskeskusta luotsaava professori ja ylilääkäri Taneli Raivio kertoo. Vuonna 2021 saavutimme esimerkiksi seuraavia tutkimustuloksia:
Uusi harvinainen perinnöllinen valkosolujen toiminnan puutos, joka johtaa tappavaan tulehdustilaan
Vastasyntyneen suomalaispotilaan henki pelastettiin pikaisella kantasolusiirrolla, kun vaikean yleistyneen tulehdustilan syy selvisi Helsingin, Oulun, Karoliinisen instituutin ja Wienin lääketieteellisen yliopiston tutkijoiden tiiviillä yhteistyöllä. Tutkijat kuvasivat uuden, väistyvästi periytyvän, RhoG-valkuaisen puutteesta johtuvan immuunivajeen. Tutkimus on juuri julkaistu arvostetuimmassa veritautien alan julkaisusarjassa Blood.
”Tätä ennen tunnettiin neljä erilaista perinnöllistä HLH-tautia. Me löysimme uuden, RHOG-geenin muutoksista johtuvan muodon ja pystyimme osoittamaan, että RhoG-valkuainen olikin jyväsvapautuksen säätelyn puuttuva palanen, joka ohjaa jyväset oikeaan paikkaan solukalvolle”, dosentti Mikko Seppänen kertoo.
Vastasyntyneiden nenän limakalvoilla niukasti tarttumisreseptoreita koronaviruksille
Vastasyntyneiden nenän limakalvoilla on koronaviruksen tarttumisen mahdollistavia reseptoreita vähemmän kuin aikuisilla. Tämä saattaa osaltaan selittää, miksi koronatartunnat ovat heillä harvinaisia.
”Tutkimuksemme valaisee osin sitä, miksi vastasyntyneet saavat koronainfektion harvoin ja säästyvät koronatartunnalta usein jopa silloin, kun synnyttävä äiti on siihen sairastunut. Infektion saatuaankin taudinkuva on vastasyntyneillä yleensä lievä. Muihin hengitystievirusinfektioihin he sairastuvat sen sijaan usein vakavammin kuin aikuiset”, lastentautien erikoislääkäri Santtu Heinonen sanoo.
Vanhempien lämpö suojaa nuorta rikollisuudelta ja psykopaattisilta piirteiltä
Vanhemmilta saatu lämpö vähentää psykopatiapiirteitä ja alttiutta rikollisuuteen vielä nuoruusiässä. Vanhempien vihamielisyys vahvistaa psykopatiapiirteitä ja rikollista käytöstä.
”Vaikka nuoren kehitys olisikin jo edennyt epäsuotuisaan suuntaan, tilannetta ei ole menetetty. Nuorten aivot muokkautuvat, joten esimerkiksi yhteys turvalliseen aikuiseen tai nuoren kehitystä tukeva seurustelusuhde voi vielä muuttaa nuorta. Erilaisten myötävaikuttavien tekijöiden tunnistaminen vaatii lisätutkimusta”, tohtorikoulutettava, psykologi Heidi Backman kertoo.
Älypumpusta merkittävää hyötyä lasten ja nuorten tyypin 1 diabeteksen hoidossa
HUSissa tutkittiin tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten ja nuorten itsesäätävän insuliinipumppujärjestelmän vaikutuksia diabeteksen hoitotasapainoon vuoden ajan. Itsesäätävä insuliinipumppu parantaa hoitotasapainoa tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla. Aika sokeritavoitearvoissa lisääntyi 12 prosenttia ja tulos säilyi koko tutkimusvuoden ajan. Lisäksi matalien sokeriarvojen osuus puolittui.
”Älypumpun hyödyt ovat lapsilla ja nuorilla kiistattomat. Kaikilla seurantaan osallistuneilla potilailla diabeteksen hoitotasapaino parani selvästi: sekä liian korkeiden että liian matalien sokeriarvojen osuus väheni selvästi”, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala sanoo.
Sappitieatresiaa sairastavista lapsista joka kolmannella toiminnallisia vaikeuksia arjessa
Sappitienpuutos korjataan jo imeväisiässä, mutta monen sitä sairastavan kognitiivisessa ja motorisessa kehityksessä ilmenee myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa ongelmia, joiden ilmaantumista tulee seurata. Suomessa syntyy vuosittain 3–4 sappitieatresiaa sairastavaa lasta. Sappitieatresian hoito on keskitetty Suomessa Uuteen lastensairaalaan. Sappitieatresian kirurginen hoito on ollut jo pitkään menestyksekästä.
”Merkittävällä osalla tutkituista oli motorisia ongelmia, joiden kehittymistä ei voida ennakolta arvioida. Jos motorisissa tai kognitiivisissa taidoissa havaitaan hankaluuksia, on päiväkodeissa ja kouluissa tärkeää kiinnittää niihin huomiota ja siten auttaa tarpeen mukaisilla tukitoimilla”, lasten gastroenterologian erikoislääkäri Satu Ruuska sanoo.
Lue lisää lastentautien tutkimuksesta http://lastentautientutkimuskeskus.fi/