Vuonna 2017 voimaan astunut päivystysasetus edellyttää ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. Helsingin alueella tähän oli parempi mahdollisuus, jos päivystyspalvelut sijaitsisivat samassa organisaatiossa.
Helsingin kaupungin päivystykset ja päivystystä tukevat osastot liitettiin HUS Helsingin yliopistolliseen sairaalaan. HUSissa integroitavista päivystyspalveluista ja sisätautien osastotoiminnoista vastasivat HUS Akuutti, HUS Lasten ja nuorten sairaudet sekä HUS Sisätaudit -tulosyksikkö.
Kaiken kaikkiaan Helsingin kaupungilta HUSiin siirtyi 537 henkilöä, joista suurin osa sijoittui HUS Akuuttiin sekä HUS Sisätaudit -tulosyksikköön. Suomen suurin päivystyskokonaisuus aloitti toimintansa alkuvuonna 2019.
Henkilöstöä tuettiin muutoksessa
Integraatiota varten perustetut projektiryhmät työstivät omia vastuualueitaan. HUS Akuutin ylihoitaja Anitta Karioja vastasi integraatiossa hoitohenkilöstöön liittyvistä asioista.
“Tavoite oli parantaa päivystyspalveluita. Integraatio takaa yhtenäiset toimintakäytännöt, kehitämme koulutusta ja sujuvoitamme potilaan prosesseja. Se lisää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta.”
Muutos oli iso henkilöstölle, joka siirtyi kaupungilta HUS-kuntayhtymään. Kaikista se ei välttämättä tuntunut hyvältä. Uudessa organisaatiossa oli vastassa erilainen toimintakulttuuri ja tietojärjestelmät.
Avuksi otettiin valmennusyritys, joka koulutti henkilöstöstä muutosagentteja eri yksiköihin. Muutosagentit kertoivat yhdistymisen vaikutuksesta arkeen. HUS oli myös mukana Helsingin kaupungin yhteistoimintakokouksissa, joissa vastattiin yhdistymiseen liittyviin kysymyksiin.
Uutta organisaatiota tehtiin tutuksi ennakkoon. Syksyllä 2018 pidettiin perehdytyspäivät, joissa oli mukana koko siirtyvä henkilöstö. Infopäivän aikana käytiin läpi HUSin käytäntöjä ja etenkin HUS Akuutin toimintaa. Uudet esimiehet esittäytyivät ja uusia tietojärjestelmiä opeteltiin yhdessä.
Toimenkuvat tutuiksi mentoroinnin avulla
Osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat ovat keskeisessä roolissa henkilöstön tukemisessa uuteen käytäntöön ja organisaatioon. HUSissa apulaisosastonhoitajilla on erilaisia tehtävänkuvia: opetushoitaja, hallinnollinen hoitaja ja kehittävä apulaisosastonhoitaja. Helsingin kaupungilla ei ollut tehtävänkuvia vastaavalla nimikkeellä, joten uusista yksiköistä valittiin henkilöitä kasvamaan näihin rooleihin. Apuna käytettiin mentorointia. Tavoite on selkeyttää rooleja ja tukea uuden tehtävänkuvan omaksumista.
Toimintoja ja käytäntöjä hiotaan vielä
Integraatio on valmis, mutta toimintojen ja käytäntöjen yhdenmukaistuminen vie aikaa. Tämä on tavallista, kun kyseessä on liikkeen luovutuksesta johtuva organisaatiomuutos.
“Käytäntöjä hiotaan edelleen ja palavereissa jaetaan havaintoja ja oppeja puolin ja toisin”, Karioja sanoo.
HYKS-tasolla tehtiin työhyvinvointikysely, jolla selvitettiin, oliko työtyytyväisyydessä eroa uusien ja vanhojen yksiköiden välillä. Kyselyn perusteella ei käynyt ilmi, että työhyvinvointi olisi ollut merkittävästi huonompi uusissa yksiköissä.
Lisää varahenkilöstöä integraation myötä
Integraatiosta on ollut hyötyä myös hoitohenkilöstön resursoinnissa. Meilahden kampuksella on rakennettu yhteistä varahenkilöstöä, joka auttaa äkillisissä henkilöstöpuutoksissa ja ruuhkahuipuissa kaikissa viidessä yksikössä. Mahdollisuutta siirtyä varahenkilöstöön on tarjottu kaikille halukkaille.
“Meidän väkemme on innostunutta. He opiskelevat ja kehittävät itseään ja haluavat uusia kokemuksia. Kun yksiköitä on useampi, on helpompaa lähteä työkiertoon. Siitä on tykätty ja saatu positiivista palautetta myös työolobarometrin vapaissa kommenteissa”, Karioja iloitsee.
Hänen mielestään päivystysten integraatiolle asetetut tavoitteet on saavutettu.
“Meillä on silti edelleen tehtävää, jotta potilaiden prosessit rullaisivat yhä paremmin. Kehittäminen jatkuu varmasti niin kauan kuin päivystyksiä pyöritetään. Integraatio oli ehdottomasti projekti, joka kannatti tehdä, sillä se tuo paljon hyötyjä niin potilaille kuin henkilöstöllekin.”