HUS hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
Me HUSin Perusterveydenhuollon yksikön hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön tiimissä tarjoamme tukea ja asiantuntemustamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä HUSissa ja Uudellamaalla.
Tätä on hyte-työ
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli hyte on arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa. Päämääränä on ylläpitää ja parantaa hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäistä sairauksia lisäämällä yksilöiden, yhteisön ja koko väestön kykyä ja mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii toimiakseen laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista.
Osallisuus on keskeinen terveyttä ja hyvinvointia määrittävä tekijä ja siten kuuluu kaikille. Se on yhteiskunnallisten järjestelmien, kuten koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osana olemista. Osallisuuden osa-alueita ovat osallisuus omassa elämässä, osallisuus vaikuttamisen prosesseissa ja osallisuus paikallisesta hyvästä. Osallisuus ilmenee arvostuksena, yksilön kokemuksena kuulumisesta itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön ja mahdollisuutena vaikuttaa.
Hyvinvointi- ja terveyseroja voidaan kaventaa hyvinvointia ja terveyttä edistävillä toimenpiteillä. Jos sosioekonomiset terveyserot saataisiin poistetuksi, suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5–2 miljardia euroa tai 15 prosenttia terveydenhuollon menoista.
HUSissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä eli hyte-työtä koordinoidaan Perusterveydenhuollon yksikössä.
Järjestämme koulutuksia eri alojen ammattilaisille sekä keräämme erilaisia seurantatietoja, joiden avulla edistämme alueemme väestön hyvinvointia ja terveyttä.
HUSin hyte-työn tavoitteet ja yhteistyötahot
Edistämme Uudenmaan maakunnan asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä tekemällä alueittaista hyte-yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Seuraamme väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Olemme koulutus- ja tutkimuskumppani sekä hyte-verkostojen ylläpitäjä. Tuemme ja kehitämme HUSin sisäistä hyte-työtä yhdessä organisaation toimijoiden kanssa, jotta terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy ovat luonteva ja merkittävä osa kaikkien ammattilaisten työtä potilaan parhaaksi.
Teemme lakisääteistä (615/2021, 8§) hyvinvointialue- ja kuntayhteistyötä Uudellamaalla. Olemme HUSin edustajana hyvinvointialueiden ja Helsingin hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyössä sekä vuosittaisissa hyte-neuvotteluissa. Teemme säännöllistä käytännön yhteistyötä hyte-sisällöissä alueellamme
Olemme mukana Uusimaa-tasoisessa hyte-ryhmässä Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kanssa. Ryhmän tavoitteena on yhteistyöllä vaikuttavasti edistää Uudenmaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta. Ryhmän toiminta tukee painopisteen siirtymistä raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn. Teemme alueellista yhteistyötä oppilaitosten, järjestöjen ja sidosryhmien kanssa tutkimuksessa, kehittämisessä sekä kouluttamisessa hyte-sisällöissä.
Koordinoimme Hyvä kierre projektin (2019-2023) aikana syntyneitä alueellisia sote- ja hyte ammattilaisten ja asiantuntijoiden verkostoa. Tavoitteena on yhdessä oppia, kehittää ja ottaa käyttöön vaikuttavia toimintamalleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Verkostoa kehitetään hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUSin kanssa vastaamaan Uudenmaan alueen kansalaisten ja ammattilaisten muuttuvia tarpeita.
Seuraamme, hahmotamme ja raportoimme lakisääteisesti (615/2021, 8§; 602/2021, 29§) potilaiden sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä niiden edistämistoimien tilannekuvaa. Raportoimme niistä yhteistyössä HUSin tietotuotannon ja hyvinvointialueiden kanssa kansallista sekä alueiden ja HUSin tuottamaa dataa hyödyntäen.
Tuemme ja kehitämme HUSin sisäistä hyte-työtä. Koordinoimme HUSin monialaista sisäisen hyte-työn ryhmää, jonka tehtävänä on linjata HUSissa tehtävän hyte-työn tavoitteet sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan vaikuttavuutta. HUS on Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaation STESO ry. jäsen. Edistämme terveyden ja hyvinvoinnin näkökulman integroimista kaikkeen toimintaan huomioiden kansainväliset Health Promoting Hospitals and Health Services -verkoston (HPH) standardit.
Hyvä kierre -ammattilaisverkosto
Hyvä kierre -verkosto toimii viidessä teemassa: Tupakoimattomuuden ja nikotiinittomuuden edistäminen, Lasten ja nuorten hyvinvointi, Pitkäaikaistyöttömien palvelut, Lihavuuden ehkäisy- ja hoito sekä Kaatumisten ehkäisy.
Hyvä kierre Teams-alusta toimii verkoston kohtaamis- ja tiedotusalustana sähköpostin lisäksi. Toimintamuotojamme ovat erilaiset kehittämispajat, koulutukset ja seminaarit.
Verkosto kokoaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisia, asiantuntijoita kehittämään toimintaansa ja tuottamiaan palveluita yhteiskehittämisen menetelmin ja verkostoa hyödyntäen. Verkostoon voi liittyä myös, jos kiinnostuksen kohteena on oppiminen, hyvien käytänteiden jakaminen tai vertaistuen saaminen.
Hyvä kierre -verkosto kokoontuu kerran vuodessa kunkin teeman kehittämispajassa. Lisäksi järjestämme keväisin verkostopäivän ja syksyisin Hyvä kierre -päivän, joissa verkoston jäsenet kohtaavat sekä vaihtavat kokemuksia ja oppivat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen onnistumisista. Joka kuun viimeinen tiistai järjestämme terveyden edistämisen aamumeetingin ajankohtaisella teemalla.
Tupakointi on tärkein estettävissä oleva ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa vuosittain noin 1,5 miljardin kustannuksen yhteiskunnalle. Tupakoimattomuus ja nikotiinittomuus helpottaa monien sairauksien hoitoa, tukee paranemista ja vähentää toimenpiteisiin liittyviä komplikaatioita.
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin ammattilaisista ja asiantuntijoista koostuvassa verkostossa edistämme ammattien sisäistä sekä moniammatillista yhteistyötä tupakasta ja nikotiinista vieroittautumisen tueksi. Sisältöjä ovat mm.
- Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito Käypä hoito -suosituksen jalkauttamisen tuki
- Tupakasta ja nikotiinista vieroittautumisen tuen saavutettavuuden vahvistaminen eri potilas-/asiakasryhmille
- Savuton Suomi 2030 ja Savuton sairaala -ohjelmien toteuttaminen
Yhteyshenkilö: Katrimaija Luurila
Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä nuorta, ja jopa 350 000 lasta ja nuorta on syrjäytymisvaarassa. Yhteiskunnan ja sen järjestelmien ulkopuolelle jääminen haastaa paitsi yhteiskuntataloutta, on myös inhimillinen, yksilöä koskettava kysymys, johon liittyy taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Yhteiskunnalle kertyy noin miljoonan euron kustannukset, mikäli nuori syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta.
Verkostoon kuuluu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneita ja työssään sen edistämiseen sitoutuneita ammattilaisia ja asiantuntijoita. Verkosto edistää Uudenmaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä jakamalla hyviä käytänteitä ja toimintamalleja sekä oppimalla yhdessä. Tällä hetkellä verkoston erityisenä kiinnostuksen kohteena on lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien palveluiden rakentuminen hyvinvointialueiden, kuntien ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä uusissa sote-rakenteissa.
Yhteyshenkilö: Paula Häkkänen
Työttömyyteen liittyy sosiaalista huono-osaisuutta, osallisuuden heikentymistä ja taloudellista niukkuutta. Pitkäaikaistyöttömyyden taustalla on usein työkykyä heikentäviä sairauksia. Työttömyyden pitkittyessä syrjäytymisriski kasvaa ja työkyky heikkenee entisestään.
Verkosto koostuu pitkäaikaistyöttömien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisista ja asiantuntijoista, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla ja työvoimapalveluissa. Verkoston toiminta-alueena on Uusimaa.
Verkoston tavoitteena on tiedon, kokemuksen ja osaamisen jakamisen keinoin tukea kunnissa, järjestöissä ja sote-organisaatioissa tehtävää työtä pitkäaikaistyöttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostotyön näkökulmana on työ- ja toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen sekä työllistymistä edistävät palvelut. Keskeistä on pitkäaikaistyöttömien osallisuuden ja yhteiskuntaan kiinnittymisen vahvistaminen työhön tukemisen kautta.
Yhteyshenkilö: Paula Häkkänen
Lihavuuden taustalla vaikuttavat yhteiskunnan, yksilön itsensä ja ympäristön ominaisuudet, päätökset ja valinnat. Lihavuuden biologiasta, kehittymisestä ja hoidosta tiedetään yhä enemmän. Lihavuuden tiedetään altistavan sairauksille kuten diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet ja monet syövät. Lihavuuden ehkäisy yhteiskunnallisilla toimilla ja yksilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tukemalla on tavoiteltavaa lihavuuden yhä lisääntyessä sekä aikuisilla että lapsilla. Pyrimme osaltamme vähentämään lihavuuden stigmaa.
Lasten ja aikuisten lihavuuden ehkäisystä ja hoidosta kiinnostuneista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin ammattilaisista, asiantuntijoista ja esimiehistä koostuvassa verkostossa on mahdollisuus kysyä kollegalta, oppia yhdessä, jakaa uutta tietoa ja hyviä käytänteitä sekä yhteiskehittää. Haluamme olla mukana luomassa yhtenäistä lihavuuden hoitoketjua HUS-alueelle niin lapsille kuin aikuisillekin.
Sisältönä on Lihavuuden ehkäisy ja hoito Käypä hoito -suosituksen jalkauttamisen tuki
- Asiakaskohtaaminen, puheeksi otto ja stigman purku
- Lasten ja nuorten sekä aikuisten alueelliset hoitoketjut
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota tukevat toimintatavat ja työkalut lihavuuden hoidossa ja osana hoitoketjuja
- Asiakas-/potilaskeskeisyyden vahvistaminen
- Ennaltaehkäisyn vahvistaminen
Kiinnostuksen kohteena ovat myös muut hyvinvointia ja terveyttä tukevat toimintamallit ja elintapainterventiot kuten
- Digihoitopolut lihavuuden hoidossa
- StopDia-toimintamalli (THL)
- Tulppa-kuntoutus Uudellemaalle (Sydänliitto)
Yhteyshenkilö: Paula Häkkänen
Kaatuminen ja putoaminen ovat yleisimmät tapaturmatyypit. Suomessa tapahtuu lähemmäs 400 000 kaatumis- ja putoamistapaturmaa vuosittain, joista seuraa 1200 kuolemaa ja 7000 lonkkamurtumaa. Sairaaloissa hoidetuista vammoista yli puolet on aiheutunut kaatumisista. Kaatuneista suurin osa on yli 75-vuotiaita ja tapahtumapaikkana on koti. Kaatumisia tapahtuu myös laitos- ja sairaanhoidossa arviolta 0,5–9 / 1000 hoitopäivää kohden. Kaatumistapaturmien kustannuksiksi on arvioitu 2 miljardia euroa vuosittain, josta 500 miljoonaa on suoria terveydenhuollon kuluja.
- Kaatumisriskin itsearviointi ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama riskien arviointi osaksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluita sekä järjestötoimintaa.
- Kaatumisia ehkäisevien interventioiden käyttöönotto terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluissa sekä järjestötoiminnassa esim.
- Turvallinen ympäristö sekä sopivat apuvälineet
- Tasapainokyvyn ja lihaskunnon harjoittaminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen
- Sopiva lääkitys ja hyvä sairauksien hoito
- Toimintaa ohjaa STMn toimenpideohjelma: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista.
- Turvallisesti kaiken ikää : Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista - Valto (valtioneuvosto.fi)
Verkosto tarjoaa jäsenelleen mahdollisuuden kaatumisen ehkäisyn osaamisen vahvistamiseen vertaistuen avulla sekä tukea omien alueiden hankkeille. Jäsenillä on mahdollisuus jakaa hyviä käytänteitä sekä laatia yhteistyössä kuvauksia palveluketjuista ja hoitopoluista kaatumisen ehkäisyn tueksi.
Yhteyshenkilö: Anniina Heikkilä
Hyvä kierre -verkoston tapahtumat
Tervetuloa mukaan Hyvä kierre -verkostoihin ja/tai tapaamisiin!
Kohderyhmä: HUS-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaiset ja asiantuntijat.
Ohjelmat, ilmoittautumis- ja lisätiedot päivittyvät tälle sivulle.
Hyvä kierre -päivät
Tutustu aiempien Hyvä kierre -päivien sisältöön
Hyte-aamu, kuun viimeinen tiistai klo 8.15–8.55 (Teams)
- 27.8.2024 Turvallisuus/nuoret ja lasten hyvinvointi
- 24.9.2024 Asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus
- 29.10.2024 Lähisuhdeväkivalta
- 26.11.2024 Hyte-palvelukonsepti
Materiaalipankki
2019: Hyvinvointifaktoja uusmaalaista nuorista(pdf 3.09 MB) (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) 2021: Tupakoimattomana ja nikotiinittomana leikkaukseen(pdf 193.01 KB) (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.) 2021: Hyvinvointifaktoja uusmaalaisista ikäihmisistä(pdf 4.42 MB) (Avautuu uuteen ikkunaan. Linkki vie toiselle verkkosivulle.)Painon puheeksi ottaminen -opas
Painon puheeksi ottaminen -opas on käytännönläheinen, mahdollisimman konkreettinen ja asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioiva työväline ammattilaisten käyttöön.
Hyvinvoinnin polulla -video
Hyvinvoinnin polulla -video on tarkoitettu perusterveydenhuollon ammattilaisten sekä perheiden tueksi tilanteisiin, joissa lapsen ylipaino on perheen huolena.
Julkaisu kuntapäättäjien työn tueksi – näin edistät lasten, nuorten ja lapsiperheiden tervettä arkea
”Kuntapäättäjänä rakennat terveyttä edistävää arkea lapsille, nuorille ja lapsiperheille” -julkaisuun on koottu esimerkkejä toimista, joilla voidaan edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä.