Viisaita säästöjä

Terveyskylän Omapolulla sijaitseva lasten insuliinipumppudigipolku säästää vuosittain noin 90 000 euroa perinteiseen hoitoon verrattuna. Vuoteen 2026 mennessä kumuloituvien säästöjen on arvioitu olevan noin 365 000 euroa.

”Perinteisesti insuliinipumppuhoidon aloituksen yhteydessä potilas on ollut kolme päivää vuodeosastolla tai päiväsairaalassa. Kun ohjaus saadaan digihoitopolulla, sairaalapäivät on voitu pudottaa yhteen. Tämä säästää resurssia jopa 200 päivää vuodessa. Potilaat perheineenkin hyötyvät: polun ansiosta potilaiden ja heidän vanhempiensa poissaolo koulusta ja töistä on lyhyempi”, osastonlääkäri Mari Pulkkinen kertoo. 

Diabeteslääkäri on etäyhteydessä perheeseen kaksi päivää pumpun aloituksen jälkeen ja tarkistaa, onko kaikki lähtenyt sujumaan hyvin. Perhe tulee diabeteshoitajan vastaanotolle tai etävastaanotolle kaksi viikkoa hoidon aloituksen jälkeen. Vähentyneet osastopäivät lisäävät pumppuhoidon saatavuutta, kun yhä useammalle potilaalle voidaan tarjota hoidon aloitusta.

Insuliinipumppudigipolku on tarkoitettu 3–15-vuotiaille potilaille vanhempineen. 60-70 prosenttia diabetekseen sairastuneista lapsista ja nuorista siirtyy digihoitopolulle kahden vuoden sisällä sairastumisesta.

Useimmille potilaille kotona tehtävä dialyysihoito on hyvä vaihtoehto, sillä hoidon voi rytmittää omaan arkeen sopivaksi. Myös hoitotulokset ovat erinomaiset. Kotidialyysi ei vaadi erityistaitoja. Hoito opetetaan sairaalassa ja ammattitaitoinen henkilökunta varmistaa aina, että potilas hallitsee dialyysihoidon ennen kotiin siirtymistä.  

”Tiedämme erilaisista tutkimuksista, että potilaan ennuste ja vointi ovat paremmat, jos hän hoitaa itsensä kotihoidossa. Myös elämänlaatu on parempi”, nefrologian ylilääkäri Agneta Ekstrand sanoo.  

Potilaalle koituvan arjen helppouden lisäksi kotidialyysi säästää rahaa.  

Sairaalaympäristössä toteutetun keskushemodialyysin vuosikustannukset ovat noin 74 000 euroa potilasta kohden. Kotihemodialyysin hinnaksi tulee noin 31 000 euroa, joten dialyysi voi tulla yli puolet edullisemmaksi kotona tehtynä kuin sairaalassa toteutettuna.  

Kotidialyysihoitajan työ on suhteellisen itsenäistä ja kotidialyysit ovatkin pitkälti hoitajavetoisia yksiköitä, vaikka lääkäri on tietysti mukana ja tekee kaikki lääketieteelliset päätökset.

”Kotidialyysihoitajat ovat hyvin sitoutuneita työhönsä ja tutustuvat useiden tapaamisten myötä hyvin potilaisiinsa. Monia hoitajia tällainen työ motivoi vaihtoehtona sairaaladialyysihoidolle”, Ekstrand sanoo.

Potilasaterioista syntyy huomattava määrä ruokahävikkiä. Laskelmat osoittavat, että hävikkiä vähentämällä säästöt voisivat olla miljoonia vuodessa. Joka aterialta keittiöihin palautuu useita ruokatarjottimia täysin koskemattomina.

Runkopalvelujen toteuttamassa lounas- ja päivällishävikin havainnoinnissa huomattiin, että eniten aterioita jäi potilailta syömättä päivällisellä. Yleisimmät syyt koskemattomiin aterioihin ovat ruoan tilaaminen potilaalle, joka on esimerkiksi tutkimuksessa, merkitty ravinnotta olevaksi tai jo kotiutunut.  

Hävikkiä syntyi havainnointiaikana joka osastolla keskimäärin yli 50 ateriaa tilatuista 450 ateriasta. Tämä tekee rahassa mitattuna noin 400 euroa viikossa kullakin osastolla. Yhden vuodeosaston hävikki olisi keskimäärin yli 20 000 euroa vuodessa ja HUSin noin sadalla vuodeosastolla yli 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Runkopalvelujen erikoissuunnittelija Tanja Partasen mielestä kommunikaation ja informaation kulun tulisi olla mahdollisimman ajantasaista.

”Esimerkiksi potilaan tulohaastattelu vaikuttaa ruoan jakoon ja tarjoiluun merkittävästi. Myös potilaan kotiutumisen reaaliaikainen tieto vähentäisi hävikin määrää, kun tieto saadaan välitettyä keittiölle ennen ruoan valmistusta ”, hän sanoo.

Myös potilaan oma valinnanvapaus vähentää ruokahävikkiä. HUSissa ollaan kevään aikana ottamassa käyttöön Minun Ateriani -sovellus, jonka kautta potilas voi itse valita mieleisensä eri lounas- ja päivällisvaihtoehdoista. 
 

Teksti: Päivi Lehto-Trapnowski, Pirita Valtonen, Heli Waldén
Kuvat: Heli Kurimo

Husari 1/2024