Mistä HUSin rahat tulevat ja mihin ne menevät?

Aiemmin HUS laskutti kuntia jokaisesta potilaasta ja tehdystä toimenpiteestä, eli suoritteista. Tämä tarkoitti sitä, että tehdyn työn ja rahan määrä kasvoivat samassa suhteessa. Enää tämä ei onnistu.

Tänä vuonna valtio rahoittaa koko Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vajaalla seitsemällä miljardilla eurolla. Nämä rahat jaetaan Helsingille ja Uudenmaan hyvinvointialueille. Ne päättävät, kuinka suuren osan budjetistaan ne antavat erikoissairaanhoidolle eli HUSille. Samoista rahoista kilpailevat myös perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Vaikka HUSin kulut kasvaisivat esimerkiksi kalliimpien hoitojen, potilasmäärien kasvun tai energianhinnan nousun vuoksi, ei lisää rahaa tule mistään.

”HUS ei saa yhtään rahoitusta suoraan valtiolta. Kaikki rahoitus tulee Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kautta. Siirtyminen suoriteperusteisesta laskutuksesta talousarvioraamiin on ollut meille monella tapaa täysin uudenlainen tilanne”, toimitusjohtaja Matti Bergendahl sanoo.

Erikoissairaanhoidon osuus sote-rahoista noin kolmannes

Bergendahlin mukaan erikoissairaanhoidon osuus vajaan seitsemän miljardin sote-rahoista pitäisi olla noin kolmasosa. Nyt se on hieman tämän alle.

”Voi kysyä, onko se oikein vai väärin. Joidenkin mielestä osuuden pitäisi olla jopa 40 prosenttia.”

Nyt 70 prosenttia HUSin rahoituksesta, eli noin kaksi miljardia euroa, tulee Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kautta. Noin miljardi euroa tulee asiakasmaksujen kautta, maksuina muualta Suomesta ja pieni osa on tutkimusrahoitusta. Yliopistosairaalarahoitusta HUS ei saa suoraan, toisin kuin muut yliopistosairaalat.

Muualle Suomeen tuotettu vaativa erikoissairaanhoito laskutetaan edelleen suoriteperusteisesti samoin valtakunnalliseen erityisvastuuseen kuuluva vaativin erikoissairaanhoito kuten elinsiirrot.

Toiminnan ja talouden välinen linkki entistä vahvempi

Talousarvion rakentaminen lähtee kuluista ja toiminnasta. Ensin on katsottava, kuinka paljon henkilöstöä on, ja kuinka paljon tietyssä yksikössä on aiempina vuosina hoidettu potilaita. Kulut kohtaavat sitten rahoituksen.

”Toiminnan ja talouden linkki on nyt paljon läheisempi kuin aiemmin. Sen ymmärtäminen olisi todella tärkeää”, Bergendahl sanoo.

Käytännössä etukäteen sovittu rahamäärä tarkoittaa sitä, että HUSin yksiköt eivät voi enää toimia oman mielensä mukaan, vaan rahankäytössä on huomioitava kokonaisuus. Jos joku tuhlaa liikaa, muille jää vähemmän. Sairaalassa on aina tietyt kiinteät kulut kuten vuokrat, sähkö tai lämmitys sekä suurimpana henkilöstökulut eli palkat. Muuttuvia kuluja ovat esimerkiksi leikkausten tai synnytysten kulut kuten erilaiset tarvikkeet.

”Kysymys on, kuinka paljon voimme kohdentaa rahaa tiettyyn toimenpiteeseen tai tapahtumaan? Nyt on mietittävä, mitä saadulla rahamäärällä pystyy tekemään, koska lisää rahaa ei tule”, Bergendahl tiivistää.

Tärkeä ymmärtää, mitä kaikki maksaa

Bergendahl allekirjoittaa sen, että vajaa seitsemän miljardia on paljon rahaa ja sillä on tultava toimeen.

”Terveydenhuollossa ei ole totuttu miettimään asioita rahan eli talouden ja tuotannon eli toiminnan kautta, koska olemme täällä potilasta varten. Tämä maksaa todella paljon ja meidän on mietittävä, miten tämä ratkaistaan. Sen ymmärtäminen, mitä kaikki maksaa on todella tärkeää. Ei kukaan yksityiselämässäänkään osta miljoonan euron asuntoa, jos siihen ei ole varaa.”

Toimintatuotot

• Jäsenmaksuosuus eli Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon rahoitus 2 094 miljoonaa euroa
• Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta eli erikoissairaanhoidon tuotot muilta maksajilta sekä muiden sairaanhoidollisten palvelujen tuotot jäseniltä 643,5 miljoonaa euroa
• Myyntituotot ei-sairaanhoidollisista toiminnasta esim. laitoshuolto- ja logistiikkapalvelut 166,5 miljoonaa euroa
• Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 26,6 miljoonaa euroa
• Maksutuotot eli asiakasmaksut 86,4 miljoonaa euroa
• Tuet ja avustukset, kuten esim. ulkoinen tutkimusrahoitus, lahjoitukset ja palkkatuki 27,1 miljoonaa euroa
• Muut toimintatuotot  yhteensä eli käyttöomaisuuden myyntivoitot sekä vuokratuotot 30,7 miljoonaa euroa
  Toimintatuotot yhteensä 3 075 miljoonaa euroa

Toimintakulut

• Henkilöstökulut 1 667,8 miljoonaa euroa
• Sairaanhoidollisten palvelujen ostot, kuten esim. Uudenmaan asukkaiden hoito muilla hyvinvointialuilla 167,9 miljoonaa euroa
• Asiantuntijapalvelujen ostot, kuten työvoiman vuokraus, ICT-palvelut, postipalvelut ja vakuutukset 282,8 miljoonaa euroa
• Puhtaanapito ja pesulapalvelut 30,2 miljoonaa euroa
• Rakennusten ja alueiden remontit ja kunnossapito 48,3 miljoonaa euroa
• Koneiden ja laitteiden kunnossapito 19 miljoonaa euroa
• Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 6, 6 miljoonaa euroa
• Matkustus ja kuljetus, kuten potilaiskuljetukset sekä henkilökunnan matkakustannukset 24,6 miljoonaa euroa
• Henkilökunnan koulutus ja työterveyshuolto 22,3 miljoonaa euroa
• Muiden palvelujen ostot 13,3 miljoonaa euroa
• Elintarvikkeet potilas- ja henkilöstöaterioihin 13,1 miljoonaa euroa
• Lääkkeet ja hoitotarvikkeet 434 miljoonaa euroa
• Lämmitys, sähkö, kaasu ja vesi 31,4 miljoonaa euroa
• Kalusto ja välineistö 16,9 miljoonaa euroa
• Muut aineet, tarvikkeet ja tavarat 23,2 miljoonaa euroa
• Avustukset, kuten hengityshalvauspotilaiden itse palkkaamat avustajat 1 miljoonaa euroa
• Vuokrat, kuten toimitilojen, koneiden ja laitteiden vuokrat 119,5 miljoonaa euroa
• Muut toimintakulut kuten kiinteistöverot ja luottotappiot 14,9 miljoonaa euroa
  Toimintakulut yhteensä 2 937 miljoonaa euroa

Rahoituskulut 16,8 miljoonaa euroa
Poistot ja arvon alentumiset 121 miljoonaa euroa

Kaikki kulut yhteensä (toimintakulut, rahoituskulut ja poistot) 3 075 miljoonaa euroa
 

Teksti: Suvi Huttunen
Kuva: Ville Männikkö
Kuvitus: Vesa Sammalisto
Graafi: Tuulia Oksanen

Husari 1/2024