Lasten vastaanotoilla Peijaksen sairaalassa etävastaanotot ovat osa arkea

Lasten vastaanotoilla Maisan etävastaanottoja käytetään suunnitellusti, mutta myös yllättävissä tilanteissa, kun esimerkiksi potilas on sairastunut eikä voi tulla vastaanotolle sairaalaan.
Ennen suunniteltua etävastaanottoa potilas on käynyt hänelle määrätyissä laboratoriokokeissa tai esimerkiksi tehnyt pyydetyt testit verkossa.

 ”Etävastaanotot toimivat parhaiten silloin, kun lapsella on joku pitkäaikaissairaus kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes tai astma, jonka hoito on hallinnassa. Näissä tilanteissa joka toinen käynti voi hyvin olla etävastaanotto”, sanoo osastonlääkäri Pia Lehmusjärvi.

Ennen koronapandemiaa etävastaanottoja oli lasten vastaanotoilla vähän. Koronapandemia pakotti etsimään uusia vaihtoehtoja perinteisille vastaanotoille. Heti aluksi huomattiin, että potilaille ja myös henkilökunnalle annettava selkeä ohjeistus on ensiarvoisen tärkeää, jotta etävastaanotot toimivat.

”Minulle tullut vain positiivista palautetta etävastaanotoista. Perheellä voi olla esimerkiksi vaikea tulla sairaalan pitkien välimatkojen takia ja osalla perheistä saattaa olla paljon hoitokäyntejä. Näissä tilanteissa perhettä helpottaa huomattavasti, kun lääkärissä käynti toteutuu välillä etävastaanottona. Myös osa nuorista hyötyy selkeästi etävastaanotoista tilanteissa, joissa nuorta on muuten vaikea motivoida tulemaan lääkärin vastaanotolle”, jatkaa Lehmusjärvi.

Etävastaanottojen käyttö on lasten vastaanotoilla monipuolista. On myös ollut tilanteita, joissa etävastaanotolla potilasperhe ja sairaanhoitaja ovat olleet vastaanotolla, mutta lääkäri on ollut etänä. Etävastaanotolla voidaan myös toimia niin, että osan vastaanotosta pitää lääkäri ja vastaanoton päätteeksi sairaanhoitaja tulee opastamaan potilasperhettä vaikkapa lääkkeen ottamisesta.

 ”Etävastaanotot tuovat joustoa työelämään. Kehittämistäkin toki löytyy. Voisimme esimerkiksi etukäteen tarkemmin suunnitella ja keskittää työpäivän täyteen etävastaanottoja”, toteaa Lehmusjärvi.
Joskus suunniteltu etävastaanotto ei kuitenkaan riitä potilaan sairauden hoitoon ja potilaalle annetaan uusi aika vastaanotolle sairaalaan. Hyvällä suunnittelulla ja oikealla potilasvalinnalla tältä useimmiten vältytään.

Asiakkaat odottavat meiltä digitaalisia palveluita

Tällä hetkellä HUSin vastaanotoista noin 20 prosenttia toteutuu etävastaanottoina. Psykiatriassa etävastaanottojen osuus on jopa 50 prosenttia. Etävastaanottojen määrää halutaan edelleen lisätä niiden kiistattomien hyötyjen vuoksi, mutta vain silloin, kun etävastaan todella toimii ja tuo lisäarvoa. 

”Asiakkaamme ovat tottuneet käyttämään digitaalisia palveluita, ja odottavat tätä mahdollisuutta myös meiltä terveydenhuollon ammattilaisilta. Kun oikein valitaan, etävastaanotto on joutuisa ja miellyttävä tapa. Samalla myös luonto on tyytyväinen, kun matkojen ympäristörasitus jää pois”, kertoo HUSin kehittämisjohtaja Visa Honkanen.

Etävastaanotto sopii tilanteisiin, joissa ei tarvita potilaan varsinaista tutkimista. Lisäksi on tärkeää, että sekä ammattilainen että potilas ovat sinut tämän toimintatavan kanssa. ”Ikä ei ole ratkaiseva - etävastaanotto ei ole vain nuorten juttu”, huomauttaa Honkanen.

Jos tarvitaan syvällistä keskustelua esimerkiksi vaikeaan sairauteen liittyvistä asioista, perinteinen vastaanotto kasvotusten on useimmiten paras vaihtoehto. Edelleen useimmissa tapauksissa, joissa potilaan tutkiminen on välttämätöntä, etäkäynti ei tule kyseeseen. ”Usein kuitenkin esimerkiksi seurantakäynnit, erityisesti jo tutuksi tulleen lääkärin kanssa, onnistuvat hyvin etänä”, kertoo Honkanen. 

Lue lisää HUSin sähköisistä palveluista ja etävastaanotoista sähköisessä asiointipalvelu Maisassa.