HUSin alueella yli puoli miljoonaa haavanhoitokertaa vuodessa
Asiasanat:Haavojenhoidon aiheuttamat terveydenhuollon kokonaiskulut ovat samaa luokkaa kuin lihavuuden hoidon tai syöpätautien hoitokulut. Hoidon porrastuksella haavanhoidon resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön ja osaamisen lisäämisellä voidaan vähentää haavojen esiintyvyyttä.
Sairaanhoitaja ja auktorisoitu haavahoitaja Maria Honkala on tehnyt potilaalle alaraajaan turvotuksen hoidoksi vähäelastisen kompressiosidonnan kahdella sidoksella.
Pitkäaikaisia, huonosti paranevia haavoja on noin yhdellä prosentilla yli 50-vuotiaista. Haavojen aiheuttamat suorat kulut ovat noin 2–5 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista ja ne ovat samaa luokkaa kuin lihavuuden hoidon tai syöpätautien hoitokulut. Lohjan sairaalan ja alueen perusterveydenhuollon toimijoiden yhdessä tekemän kartoituksen perusteella laskettuna HUSin alueen terveydenhuollon yksiköissä tehdään yli puoli miljoonaa haavanhoitokertaa vuodessa.
”Haavojen hoidossa on paljon tehostamisen varaa. Nyt haavojen hoito on pirstoutunut monelle toimijalle ja niiden aiheuttamaa terveydenhuollon resurssitarvetta ei tunnisteta”, kertoo verisuonikirurgian erikoislääkäri Milla Kallio HUSin Haavakeskuksesta.
Kallio toteaa, että kaikki uudet haavanhoidon innovaatiot ovat marginaalisia siihen verrattuna, että perusasiat saataisiin hoidettua ja että hoitoketjut toimisivat. ”Suuri osa haavoista on ennaltaehkäistävissä ja valtaosa syntyneistä haavoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Perusasiat, kuten ennaltaehkäisy, haavan paikallishoito, turvotuksen hoito ja kevennys tulisi hallita kaikissa yksiköissä”, sanoo Kallio.
Myös erityisosaamista tarvitaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. ”Perusterveydenhuollossa toimivaksi on osoittautunut osaamisen keskittäminen haavaosastoille ja -vastaanotoille. Erikoissairaanhoidossa tehtäviimme kuuluvat muun muassa haavat, joiden taustalla epäillään valtimotautia, sairaalahoitoa vaativat infektiot, leikkausta tarvitsevat haavat ja sellaiset haavat, joiden syy jää epäselväksi”, kertoo plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Heli Lagus.
Verkostolla ja osaamisen kasvattamisella hyviä tuloksia
Laadukas vuonna 2015 julkaistu ruotsalainen väestöpohjainen tutkimuskokonaisuus osoitti, että haavanhoitoverkoston organisointi ja osaamisen lisääminen johti haavojen esiintyvyyden laskuun siitä huolimatta, että samaan aikaan väestö ikääntyi ja haavojen paranemista huonontavat sairaudet yleistyivät.
”Meillä on myös hyviä tuloksia Suomesta. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa toteutettiin kehittämishanke haavanhoidon osaamisen lisäämiseksi ja alueen sisäisen hoitoketjun parantamiseksi. Mittarina käytetyt haavanhoitokerrat hoivakodeissa putosivat alle puoleen hankkeen aikana”, kertoo Lagus.
HUSin Haavakeskus perustettiin viisi vuotta sitten
Vuonna 2018 perustetussa HUSin Haavakeskuksessa työskentelee plastiikkakirurgi, verisuonikirurgi, ihotautilääkäri, haavakoulutuksessa oleva yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri sekä kaksi ylemmän ammattikoulutuksen suorittanutta auktorisoitua haavanhoitajaa. Haavakeskuksen tehtävänä on kehittää haavanhoidon verkostoa ja edistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Haavakeskuksen 5-vuotista taipaletta juhlistettiin symposiumin merkeissä 22.5.2023.