Naistenklinikka: 90 vuotta naistentautien ja synnytysten hoitoa
Verkkonäyttelyssä pääset tutustumaan Naistenklinikan historiaan 1930-luvulta nykypäivään. Näyttelyn on tuottanut HUSin museotoimikunta.
Naistenklinikka oli ensimmäinen sairaalarakennus Meilahden sairaala-alueella. Taustalla näkyy talousrakennus, josta ruoka kuljetettiin tunnelia pitkin Naistenklinikalle. Kuva: Rafael Roos, 1934, HUS.
Naistenklinikan perustaminen
Suomen ensimmäinen synnytyssairaala siirtyi yliopiston mukana Turusta Helsinkiin vuonna 1833. 1900-luvun alussa sairaalasynnytysten suosio kasvaa ja Helsingin synnytyslaitos käy pieneksi. Myös Naistentautien klinikan tilat ovat puutteelliset. Seth Wichmann nimitetään synnytys- ja naistentautiopin professoriksi vuonna 1924, jonka jälkeen hän ryhtyy aktiivisesti ajamaan Naistenklinikan perustamista.
Naistenklinikka vihitään käyttöön 3.10.1934. Valmistuessaan se on Suomen ensimmäinen sekä Euroopan suurin synnytys- ja naistentautien klinikka. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on alusta lähtien kuulunut myös lääkäreiden opetus.
Naistenklinikan edeltäjä oli Helsingin synnytyslaitos, joka tunnettiin myöhemmin vanhana Kätilöopistona. Kuva: K. Helve, 1923, Helsingin kaupunginmuseo.
Naistenklinikkaa viimeistellään vuonna 1934. Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelemassa funktionalistisessa rakennuksessa tavoiteltiin ennen kaikkea käytännöllisyyttä ja hygieenisyyttä. Kuva: Aarne Pietinen, HUS.
Professori Seth Wichmann (1885–1939) oli tärkein vaikuttaja Naistenklinikan synnyssä. Hän osallistui sairaalan suunnitteluun ja toimi Naistenklinikan I ja III klinikan ylilääkärinä ja johtajana. Wichmann kehitti naistentautien tutkimusta ja syövän hoitoa sekä vahvisti naistentautien ja synnytysopin asemaa omana erikoisalanaan Suomessa. Kuva: Atelier Apollo, 1923–1927, Museovirasto, historian kuvakokoelmat.
Laimi Leidenius (1877–1938) oli ensimmäinen lääketieteen naisprofessori Suomessa ja Pohjoismaissa. Leidenius oli mukana rakennustoimikunnassa suunnittelemassa Naistenklinikkaa, jossa hän toimi II klinikan johtajana ja ylilääkärinä. Kuva: Heinrich Iffland, 1937, Museovirasto, historian kuvakokoelmat.
1930- ja 1940-luvut: vauvabuumi uudella klinikalla
Sairaalasynnytykset yleistyvät nopeasti klinikan valmistumisen jälkeen. Gynekologisia syöpiä hoidetaan alusta alkaen sädehoidolla ja kirurgisesti. Toisen maailmansodan aikana Naistenklinikka toimii sekä synnytyssairaalana että sotasairaalana. Sodan jälkeen yli puolet synnytyksistä on sairaalasynnytyksiä. Vauvabuumi näkyy myös Naistenklinikalla.
Naistenklinikka vihittiin käyttöön juhlallisesti 3.10.1934. Professori Wichmann esitteli leikkaussalia presidentti Pehr Evind Svinhufvudille ja rouva Ellen Svinhufvudille. Kuva: Aarne Pietinen, HUS.
Tutkimushuone Naistenklinikalla vuonna 1934. Kuva: Rafael Roos, HUS.
Vastasyntyneitä kuljetetaan äitien luokse syömään 1950-luvulla. Suurilla ikäluokilla kaikki oli suurta – kuljetusvaunuista ja lastenhuoneista lähtien. Kuva: HUS.
1950- ja 1960-luvut: edistystä syövän seulonnassa
Sikiöiden röntgentutkimukset lopetetaan 1950-luvulla syöpäriskin vuoksi, minkä seurauksena kehityshäiriöitä on miltei mahdoton todeta ennen syntymää. Sikiön vointia ryhdytään seuraamaan mikrofonilla ja ensimmäisillä ultraäänilaitteilla 1960-luvulta alkaen.
Naistenklinikan ylilääkäri ja professori Sakari Timonen luo PAPA-joukkoseulontajärjestelmän, jonka ansiosta kuolleisuus kohdunkaulan syöpään laskee koko maassa.
Ennen ultraäänilaitteita kuulotorvi oli tärkein instrumentti sikiön voinnin tarkistamiseksi. Kuva: HUS.
Lääketieteen kandidaatit harjoittelevat pihtisynnytystä synnytyssimulaattorilla. Kuva: HUS.
1960-luvulle asti jokainen vastasyntynyt sai kaulaansa numeroriipuksen, jonka tarkoituksena oli estää lasten vaihtuminen lastenhuoneessa. Kuva: Anders Manns, HUS.
Kohdunsisäisiä radiumapplikaattoreita käytettiin 1930-luvulta 1980-luvulle kohdunkaulan syövän hoidossa. Applikaattoreita pakattiin Naistenklinikalla vielä 1980-luvulla.
Radiumpakkaajiksi pääsivät vain synnytysiän ohittaneet naiset kerran elämässään puoleksi vuodeksi. Kuva: Anders Manns, HUS.
1970- ja 1980-luvut: sikiötutkimus mullistuu
Naistenklinikan laajennusosa valmistuu 1975. Usean hengen synnytyssalit jäävät historiaan ja isät pääsevät mukaan synnytyksiin. Sikiötutkimus mullistuu: lapsivesitutkimuslaboratorio aloittaa toimintansa ja ultraäänitutkimukset tehdään kaikille raskaana oleville. Suomen ensimmäinen koeputkilapsi syntyy Naistenklinikalla 1984. Joukkoseulonnan ja uusien hoitomuotojen ansiosta 85 prosenttia ensimmäisen asteen kohdunkaulan syövistä pystytään parantamaan.
Vielä 1970-luvun alussa Naistenklinikalla oli käytössä kolmen hengen synnytyssaleja, joissa oli verhot näkösuojina sänkyjen välillä. Kuva: HUS.
Lääkärit Aarne Koskimies ja Anssi Tenhunen sekä Suomen ensimmäinen koeputkilapsi vuonna 1984. Kuva: HUS.
Naistenklinikan synnytyssali vuonna 1984. Kuva: Erkki Manninen, HUS.
Kaikille Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaateille pakollinen viikon pituinen synnytysopin intensiivijakso järjestettiin Naistenklinikalla vuoteen 2021 asti. Kandidaatit lahjoittivat vuonna 1986 Naistenklinikan opettajakunnalle humoristisen pakkauksen, joka sisältää yllätyksellisiä tarvikkeita kandidaattien ohjaukseen, kuten kulkusia kiinnitettäväksi opiskelijoihin ryhmäopetuksen ajaksi. Kuva: Anders Manns, HUS.
1990- ja 2000-luvut: tähystyskirurgia kehittyy
Gynekologinen tähystyskirurgia otetaan laajasti käyttöön. Potilaslähtöisyyttä lisätään ja synnyttäjät saavat esimerkiksi valita synnytysasennon. Naistenklinikasta ja Kätilöopistosta muodostetaan yhteinen hallinnollinen kokonaisuus, jossa Naistenklinikalle keskitetään työnjaossa syövän hoito, sikiödiagnostiikka ja riskisynnytykset.
Johtokeskuksesta valvottiin synnytyssaleja 1990-luvulla. Kuva: HUS.
Naistenklinikan synnytyssali vuonna 1998. 1990-luvulla myös tukihenkilöt huomioitiin yhä paremmin synnytyksissä. Kuva: HUS.
Naistenklinikalla käyttöön otettuihin pehmeämpiin synnytyskäytäntöihin on kuulunut 1990-luvulta alkaen synnyttäjän oikeus valita synnytysasento. Vaihtoehdoksi tuli esimerkiksi synnytystuolin käyttö. Kuva: Anders Manns, HUS.
2010–2020-luvut: uusia tiloja synnyttäjille ja naistentautien potilaille
Naistenklinikan uusi laajennusosa valmistuu 2016. Tiloihin tulee leikkaus- ja synnytysosastot, vastasyntyneiden teho-osasto, opetustiloja, magneettitutkimuslaitteita sekä tiloja tukihenkilöille. Kätilöopiston sulkeuduttua vuonna 2017 joka viides suomalainen syntyy Naistenklinikalla. Tammikuussa 2024 otetaan käyttöön moderni leikkausrobotti, jolla voidaan tehdä vaativia endometrioosin ja kohdunrungon syövän leikkauksia.
Naistenklinikan laajennusosa eli L-siipi valmistui vuonna 2016. Kuva: Matti Snellman, 2019, HUS.
Meilahdessa otettiin vuonna 2017 käyttöön Perhepesähotelli, jonne hyväkuntoinen vastasyntynyt ja perhe voivat siirtyä Naistenklinikalta. Kuva: Ville Männikkö, HUS.
Kätilöt järjestivät Naistenklinikalla huhtikuussa 2020 flashmobin, johon Darude osallistui. Parvekedarudet-tempauksen tarkoituksena oli tuoda hyvää mieltä sekä henkilökunnan että synnyttäjien arkeen koronapandemian aikana, jolloin synnyttäjien tukihenkilöiden läsnäoloa sairaalassa oli jouduttu rajoittamaan. Kuva: Ville Männikkö, HUS.