Stimulaattorihoitaja tukee potilasta uudenlaiseen elämään
Asiasanat:Stimulaattorihoitajat Taina Lahti ja Simo Seppälä saavat erinomaista asiakaspalautetta kohtaamisen taidoistaan.
”Pitkät potilassuhteet ovat työmme etu, tunnemme potilaiden tarinat”, stimulaattorihoitajat Taina Lahti ja Simo Seppälä kertovat.
”Stimulaattorihoitajan ystävällisyys ja venyminen.”
”Ammatillinen osaaminen ja kannustavan empaattinen vuorovaikutus.”
”Lämmin vastaanotto!”
Siltasairaalan neurokirurgian poliklinikalla stimulaattorihoitajina työskentelevät sairaanhoitajat Taina Lahti ja Simo Seppälä saavat kuukaudesta toiseen kiittävää asiakaspalautetta. Mikä on onnistuneiden asiakaskohtaamisten taustalla?
”Olen onnekas ja unelmatyössäni. Tämä on yhteinen matka, jossa olen rinnalla lyhyen tai pitkän ajan”, jo 15 vuotta stimulaattorihoitajana työskennellyt Taina Lahti kuvaa.
”En voi tehdä työtäni ilman potilaan kuuntelua ja hyvää kohtaamista.”
”Meillä on aikaa kuunnella, sillä en voi tehdä työtäni ja esimerkiksi auttaa laitteen ohjelmoinnissa ilman potilaan kuuntelua ja hyvää kohtaamista. Moni ehkä myös kokee, ettei heitä ole aiemmin kuunneltu riittävästi”, kollega Simo Seppälä jatkaa.
Stimulaattorihoitoa harkitaan tilanteessa, jossa esimerkiksi pitkittynyttä kipua, lihasjäykkyyttä eli spastisuutta tai liikehäiriösairautta on jo koetettu hoitaa muilla keinoin.
Sähköimpulsseja aivoihin tai selkäytimeen
Stimulaattorihoidossa lievitetään keskushermosto-oireita kohdennetun sähköstimulaation tai lääkepumppujen avulla. Sähköinen ärsyke muuttaa hermoratojen toimintaa aivoissa tai selkäytimessä ja vaimentaa epämiellyttäviä tuntemuksia.
Stimulaattorit ovat pieniä laitteita, jotka asennetaan ihon alle potilaan rintaan tai vatsaan. Niistä lähtevät johdot viestivät kipua tai muita oireita aiheuttavien hermojen kanssa. Tehoa ja voimakkuutta voi säätää ohjaimella.
”Hoito on aina oireita lievittävää, ei koskaan parantavaa. Laitteesta on apua vasta silloin, kun potilas on hyväksynyt sen, ettei hän parannu kokonaan. Voimme tukea siinä, miten hän saa haltuun uuden tilanteen ja pääsee elämässä eteenpäin”, Lahti kertoo.
Hoito on yksilöllistä, ja vaatii huolellista suunnittelua, seurantaa ja yhteistyötä. Hoitaja tapaa potilaan ennen leikkausta, tukee laitteen käyttöönotossa ja jatkaa seurantaa. Esimerkiksi kipupotilaiden ja lääkepumpun saaneiden kanssa hoitosuhteet voivat olla pitkiä, vuosien mittaisia.
“Teemme säätöjä, jotta saisimme mahdollisimman hyvän ja toimivan hoidon. Tavoitteena on saada kivut hallintaan niin, että potilas pääsee elämässä eteenpäin”, he kuvaavat.
Yhteistyötä potilaiden kanssa
Aivostimulaattori voi ajatuksena kauhistuttaa, mutta potilaat ovat yleensä tyytyväisiä hoidon tuloksiin.
”Vierasesine aivoissa saattaa tuntua pelottavalta. Arkipäiväistämme ja kannattelemme potilaan kokemaa pelkoa ja varmistamme turvallisen olon laitteen kanssa”, Lahti kuvaa.
Stimulaattorihoito ei tuo erityisiä rajoituksia potilaan arkeen, ainoastaan voimakkaita magneettikenttiä tulee välttää. Ennen magneettikuvauksen suunnittelua potilaat ovatkin aina yhteydessä stimulaattorihoitajiin.
Hoitajat vastaavat myös mitä erilaisimpiin kysymyksiin uudenlaisessa arjessa. Käyttäjää voi mietityttää esimerkiksi akun kohdalle osuvan painollisen hulavanteen käyttö tai se, reagoiko laite huvipuistolaitteisiin.
“Tämä on yhteinen matka, jossa tuemme eteenpäin. Opimme samalla myös nöyryyttä ja uusia näkökulmia.”
Teksti: Maria van der Meer
Kuvat: Ville Männikkö
Husari 3/2024