Kaikki työntekijät ovat samanarvoisia
Asiasanat:Syöpäkeskuksen osastoilla 7 ja 8 työskentelee tyytyväistä henkilökuntaa. Yhteinen päämäärä, potilaan paras, auttaa hyvän yhteishengen ylläpitämisessä.
Kuvassa vasemmalta apulaisosastonhoitaja Marko Kaira, apulaisosastonhoitaja Päivi Oksa, osastofarmaseutti Raija Siirtola, osastonhoitaja Pirjo Lönnfors ja sairaanhoitaja Anu Bryceland.
Osastonhoitaja Pirjo Lönnfors uskoo, että yhtenä syynä hyvään työilmapiiriin on avoimuus ja hyvä yhteistyö eri ammattiryhmien välillä.
”Lääkärit arvostavat sitä, että hoitaja, joka on ollut osastolla töissä pitkään, on hoitotyön asiantuntija. Yhdessä pohditaan potilaan ongelmia ja etsitään hoitokeinoja niihin. Lääkärit jäävät mielellään kuuntelemaan aamukokouksissa hoitajienkin asioita, eivätkä säntää omiin töihinsä. Näin ei ole ollut aina”, HUSissa 37 vuotta työskennellyt Lönnfors sanoo.
Henkilökunnan vaihtuvuus on vähäistä: esimerkiksi monet hoitajat ovat Lönnforsin tavoin olleet osastolla töissä kymmeniä vuosia.
Entisaikaan ylilääkärin kiertoa edelsi vuodeosaston tyynyliinojen ja peittojen millintarkka suoristaminen. Esimerkiksi tyynyn ”ruma puoli” ei saanut näkyä ovelle päin. Nykyisin ulkoisia asioita ei syynätä tällä tarkkuudella, vaan keskitytään ihmisen kohtaamiseen.
”Henkilökunnan keskuudessa uskalletaan antaa palautetta. Työyhteisö, jossa ei uskalleta puhua suoraan ja miettiä asioita yhdessä olisikin vaarallinen”, Lönnfors tuumii.
Avoimuutta ja asioista puhumista
Keskimmäisessä rivissä vasemmalta osastonhoitaja Pirjo Lönnfors, sairaanhoitaja Pia Serkko-Mäkelä, sairaanhoitaja Leila Österback ja apulaisosastonhoitaja Marko Kaira.
Takarivissä vasemmalta sairaanhoitaja Ulpu Kestilä, apulaisosastonhoitaja Päivi Oksa, perushoitaja Maija-Liisa Roiha ja lähihoitaja Emilia Virtanen.
Apulaisosastonhoitaja Marko Kaira uskoo, että esihenkilöiden uusi sukupolvi ymmärtää paremmin, kuinka tärkeää hyvinvointi, turvallisuus ja henkilöstön jaksaminen ovat.
”Se ei koske vain hoitajia ja lääkäreitä, vaan kaikkia ammattiryhmiä sekä opiskelijoita. Meillä kaikki ovat samalla viivalla ja tekevät yhteisen tavoitteen, eli potilaan parhaan, eteen töitä.”
Myös avoin keskusteluyhteys on voimavara.
”Turvallisen ilmapiirin tuo se, kun toisen taustan tuntee ja tietää miksi hän käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Osa tapaa toisiaan myös työn ulkopuolella”, sairaanhoitaja Anu Bryceland sanoo.
”Jos on ongelmia, niistä yritetään puhua ja asioihin puututaan. Meille on myös valikoitunut sellaisia persoonia, jotka viihtyvät toistensa seurassa”, apulaisosastonhoitaja Marja Rantio lisää.
Huumoria ja toisten tukemista
Osastolla 7 tehdään CAR-T-hoitoja, autologisia kantasolusiirtoja ja hoidetaan muun muassa nuorten aikuisten vuodeosastohoitoa vaativia syöpiä. Osasto 8:n yksi monista erikoishoidoista ovat isotooppihoidot, minkä lisäksi osastolla tehdään palliatiivista hoitotyötä.
”Työn tekevät toisinaan raskaaksi syöpäpotilaiden vaikeat elämäntilanteet. Silloin tuki on tarpeen potilaalle, mutta myös henkilökunnalle”, syöpätautien erikoislääkäri Pia Suonpää sanoo.
”Osasto 7:n taika on ihmisissä, jotka täällä työskentelevät. He välittävät toisistaan, tuntevat toisensa, ja luottavat toisiinsa. He ovat kaikki yksilöitä, eivät pelkkiä työntekijöitä tai resursseja. Huumori on välttämätöntä. Ilman sitä sekä toiveikasta ja valoisaa asennetta työ muuttuisi hyvin raskaaksi”, lisää Suonpää.
Toisaalta potilaat ovat erittäin kiitollisia. Syöpäkeskuksen saamat asiakaspalautteet ja opiskelijapalautteet ovat molemmat koko HUSin toiseksi parhaat.
”Kaksi viime vuotta ovat olleet erittäin vaikeita Apotin ja koronan vuoksi. Silti kaikki ovat jaksaneet tehdä parhaansa potilaan hyväksi. Kiireessäkin potilaalle luodaan rauhallinen ilmapiiri”, apulaisosastonhoitaja Päivi Oksa sanoo.
Osastoilla lomat suunnitellaan yhdessä ja niissä pyritään huomioimaan kaikkien toiveet. Osa-aikaisiin töihin on mahdollisuus oman elämän- ja perhetilanteen sitä vaatiessa. Työnohjausta on saatavilla. Hoitajiakin koulutetaan ja lähetetään kansainvälisiin konferensseihin oppimaan.
Henkilöstö saa myös itse suunnitella työvuoronsa.
”Jos itsellä tai lapsilla on harrastuksia tai vaikka saunavuoro, niihin pääsee. Pyrimme myös välttämään kiirettä ja kuormitusta. Emme esimerkiksi mene kahvihuoneeseen puhumaan työasioita, jos ne voivat odottaa 15 minuuttia”, Kaira lisää.
Teksti: Tiina Tuominen
Kuvat: Matti Snellman
Husari 1/2022