Johtamisen kehittämisellä pyritään nyt tuntuviin muutoksiin
Asiasanat:HUS ratkoo hoitoalan työvoimapulaa kehitystyöllä, jonka tavoitteena on tuoda konkreettisia parannuksia esihenkilötyöhön ja tasalaatuiseen hyvään johtamiseen.
Katja Koskinen kertoo, että yleisissä esihenkilötyön malleissa määritellään muun muassa optimaalinen alaisten määrä ja yksikkökoko sekä esihenkilön työnkuva.
Henkilöstön heikentynyt saatavuus terveysalalla huolestuttaa kaikkia ja etenkin hoitajille töitä olisi tarjolla enemmän kuin on tekijöitä. Lähijohtamisella ja esihenkilötyöllä on iso merkitys työntekijäkokemukseen ja työnantajakuvaan. Johtamissyke-kyselyn mukaan HUSissa johtaminen on epätasalaatuista ja tällä on vaikutusta tiettyjen henkilöstöryhmien työntekijäpulaan. Ongelman ratkaiseminen on välttämätöntä potilashoidon laadun varmistamiseksi.
Johtamisen arvioinnin ja koulutusten lisäksi johtamisen rakenteita on uudistettava. Katja Koskisen vetämä Johtamisen ja lähiesihenkilötyön edellytysten varmistaminen -projekti pyrkii tasalaatuiseen hyvään johtamiseen. Tarkoitus on laatia yleiset mallit tiimityöstä, rooleista, tehtävänkuvista sekä esihenkilöiden ajankäytöstä, työnjaosta sekä toimivaltuuksista.
”Projektiryhmään oli paljon hakijoita ja saimme kasattua porukan, jossa on edustettuna monipuolisesti eri esihenkilöryhmiä, kuten lääkäreitä, hoitajia, tukipalveluita ja HR-ammattilaisia. Tehtävä koetaan tärkeäksi ja ihmiset ovat hyvin sitoutuneita ”, Koskinen kehuu projektiryhmää.
Ihmisten johtaminen tärkeintä
”Aluksi mietimme, mitä kuuluu hyvään johtamiseen. Loimme esihenkilölle tehtävänkuvan, joka auttaa työtehtävien priorisoinnissa. Huomioimme henkilöstön toiveet siitä, että esihenkilö olisi saavutettavissa ja tukisi työhyvinvointia, työssä kehittymistä ja tehtävien sujumista. Kun työtä on paljon, on pohdittava, mitkä asiat kuuluvat esihenkilölle. Ihmisten johtaminen on tärkeintä.”
Myös yksiköiden kokoon ja alaisten määrään kiinnitetään huomiota.
”Isossa yksikössä on toki myös hyviä puolia. Se lisää joustavuutta ja tarjoaa monipuolisempia työnkuvia, mutta myös vähentää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja tuo haasteita valmentavalle johtamiselle”, Koskinen sanoo.
Tällä hetkellä käynnissä on pilotteja, joissa testataan ja jatkokehitetään yhdessä yksiköiden kanssa esihenkilön työnkuvaa ja työnjakoa sekä yksikön tavoitteiden asettamista.
”Tärkein tavoite on selkeyttää esihenkilötyötä. Piloteissa testaamme nyt rakentamiemme työkalujen toimivuutta käytännössä”, Koskinen kertoo.
Teksti: Pirita Valtonen
Kuva: Heli Kurimo
Husari 3/2022