HUSissa tehtiin ensimmäistä kertaa kohdennettu imusolmukepoisto rintasyöpäpotilaalle

Rintasyöpää hoidetaan yhä lisääntyvästi esiliitännäishoidolla eli ennen leikkausta annettavalla lääkehoidolla. Vaikka syöpä häviäisi lääkehoidon avulla rinnasta ja kainalon imusolmukkeista kokonaan, mikroskooppisen levinneisyyden selvittäminen vaatii leikkauksen.

HUSin Syöpäkeskuksen Rintarauhaskirurgian yksikössä tehtiin pilottina ensimmäistä kertaa rintasyöpäpotilaalle kohdennettu imusolmukepoisto (KIP). Potilaan imusolmuke, johon syöpä oli levinnyt, merkittiin ultraääniohjatusti ennen esiliitännäishoidon aloitusta. Hoidon jälkeen kohdennetussa imusolmukepoistossa tehtiin vartijasolmukeleikkaus ja poistettiin myös merkitty imusolmuke. Poistetut imusolmukkeet tutkittiin mikroskoopilla jo leikkauksen aikana. Kun tutkimuksen perusteella esiliitännäishoito oli tehonnut ja imusolmukkeissa ei ollut enää syöpäkudosta, potilas välttyi kainaloevakuaatiolta eli kainalon kaikkien imusolmukkeiden poistolta.

Kohdennettu imusolmukepoisto vastaa laajuudeltaan vartijasolmuketutkimusta, jossa kainalosta poistetaan vain yksi tai muutama imusolmuke.

“Esiliitännäishoidon hyvä hoitovaste mahdollistaa vähemmän kajoavan leikkauksen. Kohdennettu imusolmukepoisto on kainaloevakuaatiota kevyempi leikkaus, joka vähentää haittavaikutuksia merkittävästi”, sanoo rintarauhaskirurgian linjajohtaja Tuomo Meretoja.

Aiemmin kainaloevakuaatio oli ainoa keino selvittää rintasyövän leviäminen kainalon imusolmukkeisiin esiliitännäishoidon jälkeen. Kainaloevakuaatio voi aiheuttaa vaikeita haittavaikutuksia, kuten pitkittynyttä kipua ja imutieturvotusta.

“Syksyllä otamme kohdennetun imusolmukepoiston rutiinikäyttöön Rintarauhaskirurgian yksikössä. KIP-leikkaus edellyttää kirurgin, radiologin, onkologin ja patologin tiivistä moniammatillista yhteistyötä potilaan yksilöllisen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Tieteellisellä tutkimuksella varmistamme uuden hoidon korkean laadun.”