HUSin hallituksen kannanotto: Sote-ratkaisu uhkaa Suomen yhdenvertaista erikoissairaanhoitoa
Asiasanat:Valtioneuvoston sote-uudistuksen lakiluonnos sisältää ison leikkauksen Uudenmaan palveluihin. Tulonsiirron vaikutus olisi välitön, ajan myötä kasvava ja pysyvä.
Toteutuessaan rahoitusmalli veisi pohjan yhdenvertaiselta erikoissairaanhoidolta ja romuttaisi koko maan erikoissairaanhoitojärjestelmän.
Valtioneuvosto julkaisi 15.6.2020 esityksen sote-uudistuksen lakiluonnokseksi. HUS näkee sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen tärkeänä, mutta pitää ehdotettua rahoitusmallia täysin kestämättömänä.
Soten rakennemuutosta ja palveluja ei ratkaista Uuttamaata ja erikoissairaanhoitoa kurjistamalla
Valtioneuvoston esitykseen sisältyy HUSin laskelmien mukaan varovaisestikin arvioiden 400 miljoonan euron vuositason tulonsiirto Uudeltamaalta muualle Suomeen. Rahoituksen jaossa käytetty tarvevakiointi on keinotekoinen ja yksipuolisuudessaan täysin kestämätön lähtökohta.
HUS ei näe sote-uudistuksen edistämistä mahdollisena ilman rahoitusmallin merkittävää muuttamista. Rahoituksen pitää turvata HUSiin keskitettyjen valtakunnallisten erityistehtävien hoitaminen sekä ison yliopistosairaalan toiminta. Rahoituksen jaossa on myös huomioitava Uudenmaan kasvava väestö ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet.
Esitetty rahoitusmalli leikkaisi pelkästään HUSin rahoitusta yli 100 miljoonaa vuodessa. Henkilötyövuosiksi muunnettuna tämä tarkoittaisi noin 1500 henkilötyövuoden vähentämistä HUSista pysyvästi.
”Yhdessäkään sotaa tai vastaavaa katastrofia käymättömässä maassa vuotuinen terveydenhuollon rahoitus ei ole laskenut aikoihin”, kertaa toimitusjohtaja Juha Tuominen. Suomen johtavan ja ainoan laajasti kansainvälisellä tasolla toimivan yliopistosairaalan rahoitusleikkaus vaikuttaisi koko maahan.
”HUSilla on merkittävät valtakunnalliset erityisvastuut vaikeimmin sairaista potilaista. Lisäksi meillä tehdään laajasti lääketiedettä eteenpäin vievää pioneerityötä. Yhdenvertaisesta erikoissairaanhoidosta leikkaaminen olisi koko Suomelle tuhoisaa”, jatkaa Tuominen.
Kustannustehokkuudessa HUS pärjää erittäin hyvin sekä kansallisessa että pohjoismaisessa vertailussa.
Alijäämän kattamisaikataulu mahdoton
Koronavirusepidemia on aiheuttanut sairaanhoitopiireille ja kunnille merkittävät talousalijäämät. HUSin epidemiasta johtuva alijäämä, joka esityksen mukaan pitäisi kattaa vuoden 2022 loppuun mennessä, on tältä keväältä 120 miljoonaa euroa. Luvussa on jo huomioitu tuleva valtionavustus.
Valtion tulee korvata koronaviruskulut täysimääräisesti ja lakiehdotuksessa esitettyä määräaikaa aiempien alijäämien kattamiselle pitää lykätä.
Investointipäätökset vaativat syvää toiminnan tuntemusta
Valtioneuvosto esittää tuleville sote-maakunnille ja HUS-maakuntayhtymälle investointimallia, joka on keskusjohtoinen, kaavamainen ja kankea. Se ei ota huomioon erityisvastuita eikä muutoksien hallintaa.
HUSin nykyinen rakennuskanta on suurelta osin peruskorjaamatonta ja hajallaan. Lisäksi erikoissairaanhoidossa on jatkossakin tarve vaativille erityislaitteille ja järjestelmille. HUS korostaa päätösten tekemistä oikealla tasolla. Toiminnan syvä tuntemus on ehdoton edellytys onnistuneelle investointien hallinnalle.
Yhtenäinen tietopohja tie laatuun ja sujuvuuteen
Uudenmaan toimijat pitää velvoittaa ylläpitämään yhteistä tietovarantoa. Tehokas tiedonkulku vahvistaa potilasturvallisuutta sekä hoidon ja palvelun sujuvuutta. HUS pitää erittäin tärkeänä, että Apotin käyttöönotto on lainsäädännöllä mahdollista kaikille Uudenmaan maakunnille.