HUS luotsaamaan eurooppalaisten huippusairaaloiden yhteistä tekoälyhanketta
Asiasanat:HUSin koordinoima AICCELERATE-hanke sai Euroopan komissiolta 10 miljoonan euron rahoituksen kolmeksi vuodeksi.
Horizon2020 -hakemuksen valmisteluun osallistuivat Suzan Ikävalko sekä tutkijalääkärit Laura Mäkitie ja Pekka Lahdenne, joka työskenteli tuolloin lasten ja nuorten sairauksien digitaalisten ja innovaatiopalvelujen linjajohtajana. Kuvasta puuttuva Tuuli Pajunen oli myös mukana valmistelussa it- ja kehittämispuolen edustajana.
AICCELERATE-hankkeen tavoitteena on koneoppimista hyödyntäen rakentaa terveydenhuollon tarpeisiin ja eri potilastietojärjestelmiin mukautuva työkalu, jonka algoritmi voi esimerkiksi järjestellä sairaalan leikkausjonot.
Älykkäistä sovelluksista odotetaan ratkaisua moneen terveydenhuollon haasteeseen. HUSissa on meneillään yli sata tekoälyyn liittyvää hanketta ja yksi strategisista tavoitteista on asiakaslähtöisen digitaalisen muutoksen toteuttaminen.
”Yleensä terveydenhuollon koneoppimis- ja tekoälysovellusten kehityskohteissa etsitään ratkaisua suppeasti johonkin yksittäiseen haasteeseen, josta tehdään pilotti. Sitten aloitetaan seuraava ja aina lähdetään ikään kuin alusta. Näistä erillisistä projekteista ei välttämättä synny työkaluja, jotka olisivat tehokkaasti laajennettavissa muualle”, kehittämispäällikkö Tuuli Pajunen sanoo.
Idean matka hankkeeksi
Tarve skaalautuvalle tekoälylle ja HUSista löytyvä kokemus tekoälyprojekteista olivat lähtökohta EU:n Horizon2020-rahoituksen hakuun.
”Hakemusvalmisteluun tarvitaan alusta alkaen ydintiimi, jossa on projektipäällikkö, yksi tai useampi tutkijalääkäri sekä henkilöitä it- ja kehittämisyksiköistä. Ihanteellista olisi, jos pystyisimme ennakoimaan ja valmistelemaan meitä kiinnostavat ja strategiaamme sopivat haut”, tutkimus- ja innovaatioyhteistyöstä vastaava Suzan Ikävalko sanoo.
HUS kokosi idean ympärille sairaaloista ja teknologiayrityksistä koostuvan ryhmän, joka haki projektille EU:n rahoitusta. HUSin ideoima ja koordinoima AICCELERATE – A Smart Hospital Care Pathway Engine -hanke oli yksi neljästä, joka sai rahoituksen Euroopan komissiolta. Hakemuksia oli yli 80.
Teknologian skaalautuvuutta testataan kolmessa eri pilotissa
”Projektissa on kolme pilottia, joissa rakennetaan koneoppimismalleihin pohjautuva ratkaisu. Myöhemmässä vaiheessa olisi tarkoitus, että piloteissa kehitetyt tekoälyohjelmat voidaan sovittaa eri käyttöjärjestelmiin ja käyttäjämääriin”, nykyään suurien rakennushankkeiden hankejohtajana työskentelevä Pekka Lahdenne kertoo.
Piloteissa pureudutaan potilasvirran hallinnointiin tehohoito- ja leikkausyksiköissä, Parkinson-potilaan älykkään digihoitopolun rakentamiseen sekä kroonisesti tai parantumattomasti sairaiden lapsipotilaiden palveluketjun parantamiseen.
HUSin sairaalat pääsevät osaksi jokaista pilottia, mutta varsinainen vetovastuu HUSilla on Parkinson-potilaan älykkään digihoitopolun kehittämisessä.
”Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat muun muassa liikkeiden hidastuminen, vapina ja jäykkyys. Parkinson-pilotissa tavoitteena on luoda älykäs digihoitopolku mitä tahansa pitkäaikaissairautta sairastavalle potilaalle”, neurologi Laura Mäkitie kertoo.
Pilotin tavoitteena on luoda sovellus, joka ennakoisi Parkinsonin taudin siirtymisen edenneeseen vaiheeseen. Tällöin potilas saataisiin ajoissa laiteavusteisten hoitojen arvioon ja ylläpidettyä paremmin työ- ja toimintakykyä. Parannusta potilaan elämänlaatuun tavoitellaan myös sillä, että tunnistettaisiin ja hoidettaisiin paremmin ei-motorisia oireita, kuten hikoilua ja unettomuutta. Tavoitteena on luoda algoritmi ja tiedonkeruujärjestelmä, joka hälyttää lääkärille silloin kun ei-motorisia oireita ilmenee.
”Ensin me lääkäritutkijat päätämme, mitä haluamme mitata ja selvittää, sen jälkeen selvitämme teknologiapartnereiden kanssa, mikä on mahdollista toteuttaa”, Mäkitie tiivistää.
Hakeminen kannattaa, vaikkei rahoitusta tulisikaan
Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien kautta Euroopan komissio jakaa eri alojen kehittämishankkeille miljardeja euroja. Vuonna 2020 HUS oli mukana kaikkiaan 20:ssä Horizon2020-ohjelman haussa. Näistä kuudelle myönnettiin rahoitus.
”Hakemusvalmistelu itsessään on iso ja opettavainen ponnistus. Olen seurannut todella hyviä hakemuksia, jotka eivät saaneet rahoitusta. Hakemiseen käytetty aika ja työ ei kuitenkaan ole valunut hukkaan, sillä jo hakuvaiheessa syntyy verkostoja, ja hakemuspohjaa voi muokaten käyttää toisiin hakuihin”, Ikävalko sanoo.
”Oppimiskäyrä on ollut todella jyrkkä. Onneksi en hakuprosessin aluksi tiennyt, mitä kaikkea tulee tehtäväksi, jottei rimakauhun takia tullut jättäydyttyä sivuun.”, Mäkitie toteaa.
”Kokemuksemme karttuu hakuihin osallistumalla. Meillä on HUSissa valtavasti eri alojen osaamista, tietoallas, biopankki ja digitaalisia ratkaisuja, jotka varmasti kiinnostavat eurooppalaisia yhteistyökumppaneita”, Ikävalko sanoo.
Teksti: Varja Siirtola
Kuva: Matti Snellman
Husari 6/2020