Huomisen hoitoa jo tänään
Asiasanat:Syöpäkeskuksen Kliinisessä tutkimusyksikössä tutkitaan syöpähoitoja, jotka eivät vielä ole yleisesti saatavilla, ja lääkkeitä, joilla ei vielä ole myyntilupaa. Lääketutkimuksiin lähtee usein mukaan potilaita, joille uudenlainen syöpähoito voi olla viimeinen mahdollisuus.
Lääkkeitä on tutkittu Syöpäkeskuksessa 1960-luvulta. Lähes 40 vuotta tutkimushoitajana ja -koordinaattorina työskennellyt Raija Husa (toinen oik.) tekee edelleen töitä osa-aikaisesti. Tutkimushoitajat Elisa Koskelainen (toinen vas.) ja Jacoba Peterson-Hirvonen (oik.) tekevät työtä melanoomalääketutkimuksen parissa. Ylilääkäri Katriina Peltola (vas.) kiittelee tutkimushoitajia isojen kokonaisuuksien koossapitämisestä.
Kliinisen tutkimusyksikön voi sanoa tekevän uraauurtavaa syöpätutkimusta. Hoidot ovat vaativia solunsalpaaja- sekä immunologisia-, vasta-aine-, virus- ja radioterapiahoitoja.
”Tarjoamme yhä useammalle potilaalle ensimmäisten joukossa uusia, nykyistä tehokkaampia ja turvallisempia tutkimushoitoja. Joskus tutkimuslääkkeet saattavat saada myyntiluvan vasta noin viiden vuoden päästä, joten potilaamme saavat huomisen hoitoa jo tänään”, sanoo ylilääkäri Katriina Peltola.
Minuutti minuutilta kirjaamista
Tutkimuksia tehdään tiiviissä yhteistyössä tutkimushoitajien kanssa. Tutkimushoitajan työ on intensiivistä ja vaativaa: jatkuvaa kirjaamista, tarkistamista, tietojen käsittelyä, organisoimista ja laaja-alaista yhteistyötä sekä tiivistä yhteydenpitoa moneen suuntaan.
”Verinäytteitä otetaan minuuttiaikataululla ja kaikki kirjataan ylös. Näytteistä tutkitaan muun muassa lääkeaineiden pitoisuuksia”, selittää tutkimushoitaja Elisa Koskelainen.
”Ilman tutkimushoitajia mistään ei tulisi mitään. He pitävät monia lankoja käsissään ja tuntevat potilaat parhaiten. Jos hoitaja sanoo, että potilaalla ei ole kaikki kunnossa, siihen pitää reagoida heti”, Peltola sanoo.
Lääketutkimus tarvitsee kumppanikseen lääkeyrityksiä, sillä tutkimuksen tekeminen ja lääkkeiden kehittäminen on erittäin kallista erityisesti varhaisvaiheessa. Useimmat tutkimukset ovatkin yritysten toimeksiantoja. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vain kuusi prosenttia kaikista tutkituista lääkkeistä saa myyntiluvan.
Ei terveiden vapaaehtoisten tutkimuksia
Vaikka suomalaiset suhtautuvatkin positiivisesti lääketutkimukseen, harva tutkimuspotilas ottaa itse yhteyttä ja tarjoutuu mukaan. Sopivat henkilöt löydetään usein HUSin omista rekistereistä tai heistä kuullaan kollegalta.
Joskus lääkettä annetaan potilaalle ensimmäistä kertaa koko maailmassa. Kun parannusta ei ole, tarttuu potilas usein uuden lääkkeen antamaan mahdollisuuteen.
”Potilaat ovat todella sitoutuneita. Nämä eivät ole terveiden vapaaehtoisten tutkimuksia vaan tarkoitettu sellaisille, joiden sairaus etenee, ja jotka tarvitsevat ehdottomasti hoitoa”, sanoo Peltola.
Lääketutkimusyksiköllä on myös tiiviit verkostot kliinisiin lääketutkimusryhmiin ja perustutkimukseen ympäri maailman. Tietoa jaetaan puolin ja toisin.
”Voin olla vielä puoliltaöin kokouksessa toiselle puolelle maapalloa”, kertoo Peltola.
”Toivomme, että voisimme joskus tarjota tutkimukseen pääsyä jokaiselle potilaalle.”
Jotkut potilaat jäävät mieleen
Tutkimuspotilaan ja ammattilaisen suhteesta voi vuosien mittaan tulla hyvin tiivis. Kun potilaalla alkaa mennä huonosti, koskettaa se myös lääkäreitä ja hoitajia.
”Jotkut potilaat jäävät helpommin mieleen pyörimään. Onneksi hyvässä työyhteisössä asioita voi purkaa”, sanoo Koskelainen.
Tutkimusryhmää Peltola kuvaa korvaamattomaksi, toisiaan motivoivaksi.
”Työtä tehdään perheenä yhteen hiileen puhaltaen. Työ on raskasta henkisesti ja fyysisesti ja sitä on paljon. On silti erittäin palkitsevaa, jos voi auttaa ihmistä, jolla ei ole enää hyviä vaihtoehtoja jäljellä.”
Kliininen tutkimusyksikkö vuonna 2020
- 25 uutta tutkimusta
- 345 rekrytoitua potilasta
- 4 varhaisvaiheen tutkimusta
- 102 avointa tutkimusta, joista 77 kiinteisiin kasvaimiin ja 25 hematologiaan
Teksti: Tiina Tuominen
Kuva: Matti Snellman
Husari 3/2021