Huimaus – Harmiton vaiva vai hälytysmerkki? 

Huimaus on hyvin tavallinen oire ja yleinen päivystyskäyntien syy. 

Huimauksen taustalla on monia syitä. Huimaus voi johtua aivojen, sisäkorvan, niskan, sydämen tai verenpaineen säätelyn toimintahäiriöistä. Myös monet lääkkeet ja aineenvaihduntaan liittyvät syyt, kuten matala verensokeri tai anemia voivat aiheuttaa huimausta. 

”Yleisimpiä huimauksen syitä ovat niskaperäinen huimaus, sisäkorvassa syntyvä hyvälaatuinen asentohuimaus ja pystyyn noustessa verenpaineen laskusta johtuva huimaus”, kertoo neurologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Silja Räty HUSista. 

Huimaus johtuu usein useasta samanaikaisesta syystä. 

Varoitusmerkkeinä neurologiset oireet, sydänoireet ja huimauksen äkillisyys 

Neurologi Räty korostaa, että huimaus on vain harvoin vakavan sairauden oire, mutta tietyissä tilanteissa on syytä hakeutua nopeasti hoitoon. 

Tällöin huimausoire voi kertoa aivoverenkiertohäiriöstä tai sydänongelmista. 

”Jos huimaukseen liittyy muita neurologisia oireita, kuten kahtena näkeminen, puhevaikeudet tai halvausoireita, voi kyseessä olla aivoverenkiertohäiriö. Varoitusmerkki on myös se, jos huimaus on niin äkillinen ja voimakas, että on hankala olla pystyssä”, hän kertoo. 

Myös tajunnanmenetys tai huimaukseen liittyvät sydänoireet, kuten rytmihäiriötuntemukset ovat merkkejä, jotka vaativat välitöntä arviointia terveydenhuollossa. 

Huimauksen taustalla vain harvoin vakava syy 

Huimausoireen selvittely lääkärin vastaanotolla alkaa haastattelulla huimauksen oirekuvasta. Tärkeässä roolissa on neurologinen statustutkimus, verenpaineen mittaus, sydämen kuuntelu ja korvaperäisen huimauksen testit. Tarvittaessa voidaan ottaa sydänfilmi eli EKG tai verikokeita. Tietyn erikoisalan hoitoa vaativaa sairautta epäiltäessä konsultoidaan erikoislääkäriä, muun muassa neurologia, jos pohditaan aivojen kuvantamisen tarvetta. 

Hoito riippuu huimauksen syystä. Asentohuimausta voidaan hoitaa liikehoidolla, ja verenpaineen laskusta johtuvaa huimausta ehkäistä hitaalla nousemisella tai pohkeiden jumppaamisella. Niskaongelmissa tai asentohuimauksessa fysioterapeutin ohjaus on hyödyksi. 

Jos äkilliseen huimaukseen liittyy muita neurologisia oireita, voi olla kyse aivoverenkiertohäiriöstä, jolloin tarvitaan välitöntä arviota. Tuolloin on syytä soittaa hätäkeskukseen. Uhkaavassa aivoinfarktissa voidaan harkita liuotushoitoa. 

“Huimaus on kuitenkin hyvin yleinen oire, ja harvoin taustalla on vakavaa syytä”, Räty sanoo.