Hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitusselvitys johti toimenpiteisiin
Miten hoitajien määrä näkyy vuodeosastojen toteuttamassa hoidossa? Millaisilla tunnusluvuilla henkilöstömitoitusta voidaan tarkastella? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohdittiin HUSin hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitusselvityksessä.
Hoitohenkilökunnan henkilöstömitoitusselvityksessä analysoitiin HUSin omista järjestelmistä saatuja vuodeosastojen mitoitukseen liittyviä tunnuslukuja. Nämä luvut kuvailtiin ja niiden yhteyksiä toisiinsa sekä muutamiin hoidon laatuindikaattoreihin tarkasteltiin tilastollisesti.
Tammikuussa 2023 valmistunut selvitys sisälsi myös pohdintaa siitä, miten hoitohenkilökuntatilannetta voitaisiin seurata ja parantaa. Selvitystä varten kartoitettiin myös kansallinen ja kansainvälinen tutkimusnäyttö aiheesta, kertoo ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut hallintoylihoitaja Marja Renholm.
Selvityksen perusteella annettiin 14 suositusta, joista kuluvana vuonna on päätetty toteuttaa seuraavat:
- potilaiden hoitoisuuden optimitasojen määrittely vuodeosastoille
- vahvistaa sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osaamista
- laatia selvitys siitä, miten laaja-alainen tukipalvelujen käyttö vapauttaa hoitajien työaikaa potilastyöhön
Hoitoisuuden optimitasojen määrittäminen
Hoitoisuuden optimitasot antavat tietoa siitä, mihin hoitajien määrän ja osaamisen tulee painottua, jotta potilas saa tarpeidensa mukaista hoitoa.
Kevään 2023 aikana potilaiden hoitoisuuden optimitasojen määrittäminen on edennyt ja ne on kesäkuun alkuun mennessä määritetty onnistuneesti 19 vuodeosastolle. Määritystyö on meneillään 12 vuodeosastolla. Lisäksi useilla vuodeosastoilla tehdään määritystyötä edeltäviä rinnakkaisluokitteluja. Rinnakkaisluokittelujen tekeminen ja hoitoisuuden optimitasojen määrittely jatkuvat syksyllä 2023.
Hoitoisuusluokitusjärjestelmän HOIq-mittaria käytetään 79 somaattisella vuodeosastolla. ”Tietoa potilaiden hoitoisuuden optimitasoista voidaan hyödyntää esimerkiksi hoitotyön resursoinnin arvioinnissa ja mahdollisessa uudelleen allokoinnissa, kuten henkilöstömäärän suunnittelussa viikonpäivittäin tai vuosilomien aikaisen henkilöstömäärän suunnittelussa”, kertoo Renholm.
Sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osaamisen vahvistaminen
Sosiaali- ja terveysalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osaamisen vahvistamisen suositukset on otettu käyttöön ja tällä hetkellä toteutetaan osastonhoitajille seurantakyselyä suositusten käyttöönotosta.
”Meneillään on myös N-lääkkeiden eli huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden jaon pilotointi, johon liittyy tarvittavien lisälupien suorittamista. Osa osallistuneista lähihoitajista on jo saanutkin luvat. Akuutissa ja Diagnostiikkakeskuksessa on meneillään kanylointipilotti”, sanoo Renholm.
Tukipalvelujen laaja-alaisen käytön selvittäminen
Tukipalvelujen käytön selvitys on aloitettu viidellä vuodeosastolla Neurokeskuksessa ja Tukielin- ja plastiikkakirurgiassa, kartoittamalla ensin, mihin hoitajan työaikaa kuluu. Hoitajien päivittäistä työtä on tarkasteltu havainnoimalla ja haastattelemalla hoitajia. On tunnistettu työtehtäviä, joista voidaan vapauttaa aikaa välittömään potilaiden hoitoon, esimerkiksi sujuvoittamalla prosesseja jo olemassa olevia resursseja hyödyntäen tai tukipalveluja lisäämällä.
Tähän mennessä on tunnistettu kehittämiskohteita, jotka voidaan toteuttaa heti, esimerkiksi sopimalla toimintamalleja tai -tapoja potilaiden vastaanottamisesta osastolle tai esimerkiksi potilasvuoteiden pesuista. ”Kehittämiskohteet, joita täytyy vielä selvittää, liittyvät esimerkiksi hoitologistiseen toimintaan, koska havainnointi osoitti, että hoitajien työaikaa kului jokaisessa työvuorossa merkittävä määrä tavaroiden etsimiseen, hakemiseen ja viemiseen”, kertoo Renholm.