Ennenaikaisesti tai viivästyneesti alkavaan murrosikään saa apua
Asiasanat:Murrosikään ja kasvuun liittyvät huolet ovat yleisiä. Noin kahdella prosentilla lapsista ja nuorista murrosikä viivästyy ja yhtä monella se alkaa keskimääräistä aikaisemmin. Tapaa lastenendokrinologi Matti Hero uudessa Vastaanotolla-videosarjassamme ja saat vastauksia murrosikään liittyviin kysymyksiin.
Pojilla murrosiän kehitys alkaa keskimäärin 9–14-vuotiaana ja tytöillä 8–13-vuotiaana. Pojilla yleisempää on viivästynyt murrosikä ja tytöillä taas ennenaikainen murrosikä.Jos murrosikä käynnistyy näitä ikärajoja myöhemmin tai aikaisemmin, se yleensä tunnistetaan kouluterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollossa. Silloin lapselle tehdään lähete erikoissairaanhoitoon lisätutkimuksiin.
Viivästyneen murrosiän taustalla usein perinnölliset tekijät
Valtaosa hitaasta kypsymisestä selittyy perinnöllisillä tekijöillä. Noin kahdella kolmesta nuoresta perheestä löytyy isä, äiti tai sisarus, jolla murrosikä on alkanut tavallista myöhemmin.
“Viivästymistä voivat aiheuttaa tietyt sairaudet. Riskitekijöitä ovat muun muassa varhaislapsuuden laskeutumaton kives, pitkäaikaissairaus, joka vaikuttaa kasvuun, päänsärky, näköhäiriöt ja hajuaistin puutos”, kertoo Matti Hero.
Valtaosalla murrosiän viivästyminen on hyvälaatuista ja murrosikä käynnistyy normaalisti hieman ikätovereita myöhemmin.
Ennenaikainen murrosikä vaatii tutkimuksia
Pojilla alle 9-vuotiaana ja tytöillä alle 8-vuotiaana lääkärin toteama murrosiän käynnistyminen on poikkeavaa ja sitä tulee aina tutkia erikoissairaanhoidossa. Näitä potilaita on varsin vähän ja syyt ovat vaihtelevia.
Myös ennenaikaisessa murrosiässä perimä vaikuttaa. Usein löytyy lähisukulainen, jolla murrosikä on aikaistunut. Mitä aikaisemmin murrosiän kehitys alkaa sitä suurempi on riski, että tutkimuksissa löytyy sairaus, joka selittää aikaistuneen murrosiän.
Ennenaikaista ja viivästynyttä murrosikää voidaan hoitaa
Käynti lastenendokrinologin vastaanotolla on tavanomainen lääkärikäynti, jossa selvitetään ensin laajasti haastatellen muun muassa perheen ja sukulaisten kasvuaikataulua ja lapsen mahdollisia oireita. Lisäksi lapselle tai nuorelle tehdään lääkärintarkastus. Tutkimusten avulla etsitään riskitekijöitä, jotka selittävät poikkeavaa murrosiän ajoitusta. Vastaanotolla myös keskustellaan siitä, kuinka paljon tilanne kuormittaa lasta tai nuorta. Usein otetaan myös verinäytteitä, joilla voidaan poissulkea sairauksia.
“Harvoin taustalta löytyy mitään vakavaa syytä. Meillä on hyvät välineet selvittää ja hoitaa murrosikään liittyviä kysymyksiä. Meiltä saa apua ja hoitoa tilanteeseen, jos ennenaikainen tai viivästynyt murrosikä huolettaa lasta ja nuorta”, sanoo Matti Hero.