Rehtorikyselystä selviää koululaisten mielenterveyshaasteiden lisääntyneen

Lasten ja nuorten mielenterveyshaasteet ovat herättäneet jo usean vuoden ajan keskustelua sekä huolta. Nyt kolmatta kertaa aihepiirin tiimoilta toteutetun rehtorikyselyn tulokset nostavat esille, miten ongelmat näkyvät kouluympäristössä. Taustatekijöitä ja heijastusvaikutuksia selvitettiin tällä kertaa esimerkiksi yhteisöllisyyden, kouluakäymättömyyden sekä häiriökäyttäytymisen arvioinnin kautta. 

Kyselyyn vastanneista rehtoreista 86 prosenttia kokee mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana. Edellisessä 2023 toteutetussa vastaavassa kyselyssä 93 prosenttia arvioi mielenterveyden haasteiden lisääntyneen, kun 2022 vastaava luku oli 77 prosenttia. Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi oppilailla rehtorit arvioivat ahdistuneisuuden.

Rehtorikyselyyn vastanneista peräti 75 % tunnistaa yhteyden lasten mielenterveyshaasteiden sekä heikentyneiden oppimistulosten välillä.

Lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari välittää huolensa siitä, että rehtorikyselyn tulokset viittaavat ongelmien pikemmin lisääntyneen kuin vähentyneen.

 ”Herättävää ja huolestuttavaa edelleen on rehtoreiden käsitys, että ongelmat ovat lisääntyneet – kuten vastaavassa kyselyssä on ollut aikaisemminkin. Kehitys on todella huolestuttavaa”, Repokari toteaa.

Ahdistuneisuus yleisintä

Yleisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit kokivat oppilaiden ahdistuneisuuden, jonka nostaa esille 90 % vastaajista. Se on myös yksi selittävä tekijä kouluakäymättömyyden taustalla. Kouluakäymättömyyttä vähintään kohtalaisena ongelmana koulussaan pitää 68 % vastanneista rehtoreista ja 44 % vastaajista kokee kouluakäymättömyyden lisääntyneen kevätlukukauden 2024 aikana koulussaan.

”Ahdistuneisuus nähdään keskeisenä ongelmana, ja sama havainto nousee esiin kouluterveyskyselyissä lasten raportoimana. Ahdistuneisuuden lisääntymiseen pitää tarttua, mutta on syytä muistaa, että ahdistuksen tunne myös kuuluu elämään. Sen osalta tärkeää olisi esimerkiksi pyrkimys resilienssin kehittämiseen, jossa vanhempien merkitys on suuri, mutta johon myös päivähoito ja koulu voivat vaikuttaa. Niin ikään erilaisten hoitointerventioiden hyödyntäminen tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan on tärkeää. Kyseessä voi olla niin omahoito, lyhytinterventiot tai Kummien tukeman Cool Kids -hoito-ohjelman kaltaiset pidemmät interventiot”, Repokari kertoo.

Yhteisöllisyys heikentynyt ja häiriökäyttäytyminen lisääntynyt kouluissa

40 % kyselyyn vastanneista rehtoreista kokee yhteisöllisyyden heikentyneen koulussaan viimeisen kolmen vuoden aikana. Samalla oppilaiden häiriökäyttäytymisen koulussaan tunnistaa vähintään kohtalaiseksi ongelmaksi peräti 77 % vastaajista. 57 % vastaajista sanoo häiriökäyttäytymisen lisääntyneen viimeisen vuoden aikana.

39 % vastanneista rehtoreista arvioi väkivaltaisen käyttäytymisen lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana ja vähintään kohtalaisena ongelmana väkivaltaista käyttäytymistä pitää 57 % vastaajista.

Mielenterveyspalveluiden kysyntä lisää tarvetta henkilökunnan tuelle sekä yhteistyön kehittämiselle

Rehtorikyselyn vastauksissa kasvanut mielenterveyspalveluiden kysyntä oppilaiden keskuudessa nousee vahvasti esille. 92 % vastaajista nostaa kasvaneen palvelukysynnän kolmen merkittävimmän mielenterveyteen liittyvän haasteen joukkoon. Tällä hetkellä resurssit ja hoitojärjestelmät eivät pysty toivotulla tavalla vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Repokarin mukaan koulujen resurssikysymysten vastaukset olivat odotettuja sen tiedon pohjalta, mikä meillä on esimerkiksi täyttämättömistä koulupsykologin sekä vastaavista opiskeluhuoltohenkilöstön tehtävistä: ”Hoitopolkujen toimimattomuus on tiedossa oleva asia, jolle on valitettavan vähän pystytty tekemään vuosien saatossa. Tilanne on joillakin alueilla hiukan parantunut, mutta edelleen perustason lasten mielenterveyden hoitojärjestelmät ovat hajallaan ja vastuut epäselvät”, toteaa Repokari.

88 % rehtoreista kokee, että koulun henkilökunnan pitäisi saada koulutusta mielenterveyden haasteiden kohtaamiseen. Repokari peräänkuuluttaa myös koulun ja perheiden välistä yhteistyötä. 

Rehtorikysely sivusi myös erittäin ajankohtaista aihetta: puhelinten käyttöä kouluympäristössä. 94 % vastaajien kouluista rajoitti oppilaiden puhelinten käyttöä ainakin jollain tasolla.

 ”Ilahduttavaa oli, että valtaosassa kouluja oli joitakin rajoituksia kännykän käytössä. Pitäisin tärkeänä myös medialukutaidon ja kriittisen ajattelun tuomista kouluun sekä erillisinä tietoiskuina lapsille ja vanhemmille että opetusohjelmaan sisällytettynä. Olemme aivan liian naiiveja sen suhteen, millaisille vaaroille lapsemme altistuvat somessa”, Repokari päättää.

Tehokasta apua näyttöön perustuvilla hoitomenetelmillä 

 Lastenklinikoiden Kummit tukee monipuolisesti lasten ja nuorten mielenterveyttä mahdollistamalla tehokkaiden hoitomenetelmien levitystä Suomessa yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

 ”Lastenklinikoiden Kummien ja HUSin lastenpsykiatrian yhdessä toteuttama valtakunnallinen projekti Cool Kids -ahdistuksenhoitomenetelmän levittämiseksi myös perustason toimijoiden käyttöön on hyvä esimerkki tehokkaasta yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi. Kyseinen menetelmä sopii erittäin hyvin lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon. Nämä ovat lapsilla ja erityisesti nuoruusikäisillä hyvin tavallisia, ja niiden tehokas ja nopea hoito auttaa suurinta osaa lapsista nopeasti”, Repokari kertoo.

Kummien Mielen tila -kampanjalla rahoitetaan ehkäiseviä hoitomenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseksi. Yksi näistä on yhdessä HUSin kanssa alkuvuodesta 2020 aloitettu hanke, jossa koulutetaan Cool Kids -hoito-ohjelman osaajia. Kummien kampanjan avulla on koulutettu peräti 509 Cool Kids -menetelmätyöntekijää eri puolille Suomea toteuttamaan hoitoja. Hankkeen alustavien tulosten mukaan jopa 75 %:lla hoito-ohjelmaan osallistuneista lapsista havaittiin vanhempien arvioimana lieventymistä ahdistusoireissa.

Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV Uutisten yhteistyössä toteuttamaan valtakunnalliseen lasten ja nuorten mielenterveyskyselyyn osallistui 115 ala- ja yläkoulun rehtoria ympäri Suomen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2024.