Neurokirurgian leikkausjono puolittui viime syksystä

Neurokirurgian leikkausta odottavien hoitoonpääsy on parantunut viime syksystä. Elokuussa 2023 neurokirurgista leikkausta odotti HUSissa 1 350 potilasta, kun nyt jonottavien määrä on vajaa 700 potilasta.  

”Tilanne on nyt huomattavasti valoisampi, mutta ongelmana on silti yhä se, että yli kuusi kuukautta odottavia potilaita on meillä yli 325 ja heistä yli puolet on joutunut olemaan jonossa jo yli vuoden”, neurokirurgian linjajohtaja, ylilääkäri Mika Niemelä Neurokeskuksesta kertoo. 

Suurin osa pitkään jonottaneista kärsii selkäydinkanavan ahtaumasta. 

Neurokirurgian leikkausten hoitoonpääsy heikkeni alkuvuonna 2023, kun Siltasairaalan avautuessa neurokirurgisille leikkauksille saatiin hoitajavajeen takia vain kolme leikkaussalia käyttöön.  

Lisää leikkaussaleja käyttöön Siltasairaalaan  

Hoitajatilanteen parantuessa neurokirurgian leikkaussalimäärää on saatu nyt Siltasairaalassa kasvatettua pääsääntöisesti käytössä olevaan viiteen saliin. Suunnitteilla on avata kuudes leikkaussali neurokirurgialle.  

”Siltasairaalan leikkausosastolle on tullut hoitajia avuksi muista yksiköistä. Lisäksi nykyinen henkilökunta on tehnyt paljon töitä, joustanut työtehtävissä ja äkillisissä muutoksissa”, kertoo Leikkaussalit III:n linjajohtaja, ylilääkäri Teemu Luostarinen Leikkaus- ja tehohoitokeskuksesta.  

Leikkaustoiminnan lisäämistä ovat edistäneet myös rekrytointiin satsaaminen ja rekrytointikampanjat, joiden avulla on saatu palkattua uusia sairaanhoitajia ja lääkintävahtimestareita.  

Neurokirurgian salien käyttö on hyvin tehokasta.  Tänä vuonna Siltasairaalassa tehtyjen neurokirurgisten toimenpiteiden määrä onkin kasvanut 57 prosenttia ja saliaika 46 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Potilaita leikataan myös Ortonilta vuokratussa leikkaussalissa. Lapsipotilaiden neurokirurgiset leikkaukset tehdään Uudessa lastensairaalassa.  

Potilasprosesseja on kehitetty  

Neurokirurgian prosesseja on kehitetty vastaamaan vaikeutuneeseen jonotilanteeseen. Päiväkirurgisten leikkausten määrää on lisätty, ja neurokirurgisen vuodeosaston toiminta on merkittävästi tehostunut. Osastolla on muun muassa avattu varhaisen kotiutumisen yksikkö, mikä nopeuttaa potilaiden kotiutumista leikkauksen jälkeen.   

Meilahden tornisairaalaan avattiin keväällä myös uusi yksikkö, jossa kotoa leikkaukseen saapuvat potilaat otetaan vastaan ja josta he voivat kotiutua seuraavana aamuna.  

”Päiväkirurgia ei toki sovellu kaikille potilaille. Esimerkiksi monisairaan tai yksin asuvan potilaan leikkauksenjälkeinen hoito toteutuu vuodeosastolla. Salimäärän lisäämistä rajoittaa toistaiseksi vuodeosaston kapasiteetti ja radiologisten tutkimusten saatavuus”, Niemelä sanoo.  

Lisäksi säästöpaineet saattavat hidastaa kaikkien salien käyttöönoton suunnitelmia. Hyvä asia on, että leikkauksen jälkeistä tehohoitoa tarvitseville potilaille on riittävästi tehohoitopaikkoja. 

Hoitoonpääsyssä vielä tehtävää 

Kehittämistoimiin on kuulunut myös leikkausjonossa olevien potilaiden ajankohtaisen voinnin ja leikkaustarpeen tarkastelu.  

”Olemme soittaneet pitkään jonottaneille potilaille ja selvittäneet heidän tilannettaan.  Osan potilaista vaivat ovat saattaneet lievittyä eikä leikkaus ole enää tarpeen. Ongelmana ovat tietysti potilaat, joiden odotusaika ja sairausloma on pitkittynyt ja joiden vaivat ovat hankaloituneet”, Niemelä kuvaa. 

HUSin neurokirurgia vastaa koko Etelä-Suomen yhteistyöalueen väestöpohjasta eli neurokirurgisiin leikkauksiin tulee potilaita Uudenmaan lisäksi Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta.  

Haluamme parantaa hoitoon pääsyä ja lyhentää potilaiden odotusaikaa. Kehittämishankkeidemme tavoitteena on tarjota joka päivä, jokaiselle potilaalle, yhä parempaa hoitoa.