Diagnostiikkakeskuksessa kehitetään borrelian vasta-aineiden diagnostiikkaa

Diagnostiikkakeskuksessa vuonna 2023 aloitetun tutkimuksen tavoitteena on luoda uusi, nykyistä parempi tutkimusalgoritmi, jota käytetään borrelian vasta-aineiden etsimiseen potilaiden verinäytteistä. Tutkimusalgoritmi tarkoittaa sitä, että useaa testiä käytetään parhaassa mahdollisessa järjestyksessä. Vasta-aineiden osoittaminen on osa borrelian diagnostiikkaa.  

“Kansainvälisten suositusten mukaan borrelian vasta-aineiden määritys tulee tehdä kaksivaiheisesti. Tälläkin hetkellä HUSissa käytetään määritykseen kahta menetelmää, joista ensimmäinen on seulontamenetelmä ja toinen varmistusmenetelmä”, osastonylilääkäri Satu Kurkela kertoo. 

Kaikkia näytteitä ei kuitenkaan tutkita jokaisella menetelmällä, vaan algoritmin on tarkoitus toimia siten, että ensimmäinen testi seuloo näytteitä riittävän tarkasti. Silloin vain osa näytteistä tarvitsee tutkia toisella ja kolmannella menetelmällä. 

”Nykytilanteessa liian suuri osa näytteistä ajautuu varmistustestiin. Tämä hidastaa vastausten valmistumista. Tehokkaampi menetelmä säästäisi myös henkilöresursseja ja kustannuksia”. 

Kansallisesti suositetaan lisäksi, että analyysiprosessiin sisältyisi C6-peptidiin perustuva vasta-ainetesti.  

”Tavoitteena on sisällyttää C6-testi uuteen tutkimusalgoritmiin, mutta se edellyttää meiltä testin suorituskyvyn huolellista todentamista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tutkimme näytteitä C6-testillä ja vertaamme tuloksia muiden testien antamiin tuloksiin ja kokonaistulkintaan”, Kurkela sanoo. 

Kevään aikana päästään data-aineiston kimppuun 

Tutkimus on nyt edennyt siihen pisteeseen, että seuraavaksi on vuorossa data-aineiston puhdistus ja analysointi. Tähän mennessä on kartoitettu markkinoilla olevat menetelmät sekä poimittu menetelmien suorituskyvyn todentamiseen tarvittavat näyteaineistot. Lisäksi tutkijat ovat suorittaneet tarvittavat nykytilanteen mittaukset ja analysoineet verifiointi- eli todentamisnäytteet.  

”Merkittäviä tekijöitä uutta tutkimusalgoritmia suunniteltaessa ovat esimerkiksi eri menetelmien nopeus, jatkotutkimuksiin päätyvien näytteiden osuus, reagenssien kulutus, haitallisen jätteen määrä ja tarvittavat henkilöresurssit”, ylilääkäri Maija Lappalainen kertoo. 

Reagenssilla tarkoitetaan ainetta tai seosta, joka mahdollistaa kemiallisen reaktion tapahtumisen. 

Data-aineiston puhdistuksen ja analysoinnin jälkeen tutkijat voivat aloittaa uuden tutkimusalgoritmin suunnittelun.  

Tutkimus on yksi Diagnostiikkakeskuksen strategisista hankkeista vuonna 2023. Tavoitteena on saada uusi tutkimusalgoritmi valmiiksi tämän vuoden aikana.  

Tutkimustuloksen saaminen voi edellyttää useita testimenetelmiä 

Borrelioosi eli Lymen tauti on lähinnä puutiaisten levittämä taudinkuvaltaan vaihteleva infektiosairaus. Vuonna 2021 Suomessa todettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan 2571 borreliatapausta. Näistä HUSin alueella oli 1004.  

”Borreliavasta-ainetutkimusten tulosten tulkinta ei ole aivan yksinkertaista. Monesti tarvitaan useita testimenetelmiä, joiden muodostamasta kokonaisuudesta syntyy tutkimustulos. Lääkäri arvioi tutkimustulosta vielä suhteessa potilaan oireisiin ja siihen, onko potilas voinut altistua puutiaisille, ja tekee lopullisen diagnoosin tämän arvion perusteella”, Maija Lappalainen sanoo.  

Borreliavasta-aineiden muodostumiseen menee yleensä useita viikkoja tartunnan jälkeen, ja vasta-ainetestiä käytetään erikoissairaanhoidon potilailla sekä epäselvissä kliinisissä tilanteissa.  

Usein laboratoriotutkimuksia ei kuitenkaan tarvita.   

”Jos potilaalla on borrelioosin alkuvaiheelle tyypillinen rengasihottuma, diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella ja tartunta hoitaa ilman vasta-ainetutkimuksia”, Lappalainen toteaa.