Työntekijät optimoivat aulapotilaiden hoidon Meilahden yhteispäivystyksessä
Asiasanat:Kun Suomen suurin yhteispäivystys aloitti toimintansa helmikuussa 2023, havaittiin aulapotilaiden hoidon kulussa haasteita. Työntekijät ottivat vastuun hoidon sujuvoittamisesta, suunnittelivat ratkaisun ja löysivät parhaan mahdollisen toimintatavan.
Marika Korhonen, Viljami Vähäsarja, Kustaa Lehtonen, Pasi Randén ja Jesse Pajunen sujuvoittivat aulapotilaiden hoitoa Meilahden yhteispäivystyksessä.
Uunituoreen Siltasairaalan ilmassa oli odotusta. Töölön tapaturma-asema ja Haartmanin päivystys olivat sulautuneet Meilahden yhteispäivystykseen. Yhdeksän erikoisalan osaamista tarjottaisiin jatkossa koko Euroopan edistyksellisimmissä puitteissa.
Kolmen työyhteisön yhdistymistä oli valmisteltu huolellisesti. Tiedettiin myös, että kehityskohtia tulisi löytymään, kun yhteispäivystyksen aulatiloihin kävelisi jopa 500 potilasta viikossa.
Sitten koitti arki. Huomattiin, ettei odotusaulaan saapuvien potilaiden hoito kulkenut optimaalisesti. Harjoituksissa joustavalta vaikuttanut toimintatapa tuntui käytännössä sekavalta. Parannuksia tehtiin, mutta kuormittava tilanne edellytti syvempää pohdintaa.
Työntekijät kehittivät uuden toimintamallin
Kun hoidon sujuvoittamiseksi järjestetyssä kehittämispäivässä pysähdyttiin katsomaan kokonaiskuvaa, oli monella samansuuntaisia ratkaisuehdotuksia.
Sairaanhoitajat Marika Korhonen ja Jesse Pajunen, sekä lähihoitaja Viljami Vähäsarja hahmottelivat ehdotuksen, joka sai kannatusta ja valtuutuksen edetä. Työryhmään liittyivät osastonlääkäri Kustaa Lehtonen ja apulaisylilääkäri Pasi Randén.
”Tehtävämme oli kehittää niin toimiva malli kuin henkilöstön määrän ja tilojen rajoissa suinkin mahdollista. Aloimme innostua, kun havaitsimme esihenkilöiden antaneen meille täyden tuen ja luottamuksen”, Korhonen kertoo.
Työryhmä kokoontui hahmottelemaan ratkaisuja yhdessä lean-kehittämisen yksikön kanssa.
”Kehittämisen asiantuntijoiden apu oli aivan korvaamatonta. Pystyimme keskittymään omaan osaamiseemme, kun lean-yksikkö varmisti projektin sujuvuuden. Heidän avullaan onnistuimme myös toimimaan osallistavalla otteella ja huomioimaan kaikkien työntekijöiden mielipiteitä”, Lehtonen sanoo.
Tavoitteeksi asetettiin toiminnan järjestäminen siten, että odotustilaan saapuvat potilaat onnistutaan vastaanottamaan 30 minuutissa ja kotiuttamaan keskimäärin neljässä tunnissa.
”Hoidon sujuvoittamisessa oli käytännössä kyse oman työmme parantamisesta. Uudistuksen mahdollisuudet olivat niin ilmeisiä, että niiden toteuttaminen muuttui koko henkilökunnan yhteiseksi projektiksi”, Pajunen kertoo.
Työhyvinvointi parani ja hoito tehostui
Työnjakoon tehtiin uudessa toimintamallissa muutoksia, joiden avulla vastuut selkeytyivät ja työ muuttui hallittavammaksi. Potilaat kohdennetaan nyt erikoisalojen mukaisesti siten, että sama hoitaja vastaa potilaasta koko päivystyskäynnin ajan. Muutokset ovat tehostaneet hoitoa, edistäneet kommunikaatiota ja mahdollistaneet työkuorman tasaisemman jakamisen.
”Töihin on nyt kiva tulla ja täällä viihtyy. Omassa arjessani projektin tulokset näkyvät tyytyväisempinä työkavereina ja potilaina. Katsomme omaa työtämmekin nykyään erilaisella silmällä, kun olemme ottaneet vastuun sen kehittämisestä”, Vähäsarja tiivistää.
Meilahden yhteispäivystyksen aulapotilaiden hoidossa marraskuun 2023 ja tammikuuhun 2024 välillä pilotoitu uusi toimintamalli jää käyttöön. Potilaiden vastaanottamiselle ja kotiuttamiselle asetetuissa tavoitteissa on edistytty huomattavasti. Toiminnan kehittäminen jatkuu koko henkilöstön voimin.
Teksti: Eero Majatie
Kuva: Mikko Hinkkanen
Husari 2/2024