Selvitys Uuden lastensairaalan tilanteesta valmistunut

HUSin johtajaylilääkäri päätti syyskuussa 2019 sisäisen selvityksen laatimisesta koskien Uuden lastensairaalan laatua, potilasturvallisuutta ja resursointia. Koronavirusepidemian vuoksi selvityksen valmistuminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta, mutta se on nyt valmis ja esitelty Uuden lastensairaalan henkilökunnalle. 

”Selvityksessä on tarkasteltu Uuden lastensairaalan tilannetta erilaisten mittareiden ja tunnuslukujen valossa sekä tehty haastatteluja ja henkilöstökysely. Haastattelujen ja kyselyn tarkoituksena oli muodostaa kokonaisnäkemys toiminnasta lukujen takana”, kertoo selvityksen laatinut HUSin hallintoylilääkäri Teppo Heikkilä.   

Uuden sairaalan käyttöönotto iso ja rankka muutos

Muutto Uuteen lastensairaalaan on haastattelujen perusteella ollut henkilöstölle rankka kokemus. Selvityksestäkäy ilmi, että käytettyjen mittareiden ja henkilöstön kertoman kokemuksen välillä on ilmeinen ristiriita.  

Sairaalan suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto on saatujen selvitysten perusteella toteutunut pääosin hyvin. Sairaalan suunnittelussa on ollut mukana eri sidos- ja intressiryhmiä ja asetettuja periaatteita on noudatettu johdonmukaisesti.  

”Henkilöstön odotukset uutta sairaalaa kohtaan olivat korkeat, osin ehkä jopa ylimitoitetut. Vanhojen tilojen ongelmat ovat väistyneet, mutta niiden tilalle on tullut uusia tiloihin liittyviä haasteita.Esimerkiksi siirtyminen yhden hengen potilashuoneisiin on ollut perheiden kannalta hyvä uudistus, mutta se on vaikuttanut suuresti hoitajien työhön”, sanoo Heikkilä.  

Muuton yhteydessä vuodeosastoja yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Yhdistämiseen liittyvät prosessit ovat vielä osin kesken ja henkilöstö ei vielä koe olevansa yhtä osastoa. 

Selvityksessä ei tullut esiin merkittäviä potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita tai toimintatapoja. Henkilöstö on sitoutunutta, mutta kokee, ettei kykene tekemään työtään siten kuin haluaisi. Tämä näkyy suurena huolena potilaista ja potilasturvallisuudesta ja aiheuttaa vahvaa moraalista sisäistä ristiriitaa.  

Heikkilä kertoo, että henkilöstö myös kokee, ettei heitä arvosteta, eivätkä he saa työstään riittävästi kiitosta. Erityisesti tämä koskee yliopistosairaalassa tarvittavaa erityisosaamista. Lähes kaikkien haastateltujen suurin huoli liittyi siihen, että henkilöstö väsyy ja lähtee.  

Haastatteluissa kävi myös ilmi, että henkilöstö ei ole vielä kaikilta osin hyväksynyt ja sisäistänyt käytännön tasolla kaikkia uusia toimintaperiaatteita ja -tapoja, kuten todellista potilas- ja perhekeskeisyyttä tai tilojen tehokasta käyttöä. 

”Näyttää siltä, että osa esiin tulleista ongelmista johtuu johtamiseen liittyvistä ongelmista organisaation eri tasoilla. Runsaat muutokset ja johtamisen haasteet näkyvät esimiesten jaksamisessa. Johdon ja henkilökunnan välillä vaikuttaa olevan luottamuspulaa”, arvioi Heikkilä. 

Lisäresursointia ja lisäselvityksiä 

Selvityksen toimenpide-ehdotuksissa todetaan, että Uuden lastensairaalan uusien toimintatapojen käyttöönotto on edelleen kesken. Myös tilojen käyttöön liittyy haasteita.Toimintatapojen ja tilojen käytön kehittämiseen tulee edelleen panostaa vahvasti tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja eri toimijoiden kanssa. Myös työntekijäryhmien työnjakoa tulee selkeyttää ja työskentelyn yhteensovittamista tulee jatkaa. 

”Ehdotan selvityksessä lisäresursointia sisäiset sijaiset (sissi) -toimintaan ja tehovalvontayksikköön. Lisäksi ehdotan, että perustetaan työryhmä, joka laajemmin tarkastelee hoitajamitoitusta Uudessa lastensairaalassa huomioiden uudet toimintamallit ja erityisesti sen, että potilaita hoidetaan nyt aikaisempaa enemmän yhden hengen huoneissa”, kertoo Heikkilä.  

”Olen erityisen tyytyväinen, että lapsipotilaiden aikuisia suurempi henkilökuntamitoitus samoin kuin yhden hengen huoneiden edellyttämä lisätarve tulevat HUS-tasoisesti määrittelyyn. Tätä tarvitsemme tulevissa haasteissamme paljon”, sanoo Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön johtava ylihoitaja Inger Mäenpää.  

Henkilöstön hyvinvointiin, jaksamiseen ja yhteisöllisyyteen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja tehdä aktiivisia toimia. Erityisesti tämä koskee yhdistettyjä osastoja. Myös tasapainon löytäminen tarvittavan erityisosaamisen ja yleisosaamisen välille on tärkeää. 

”Yksi kehittämiskohde on sairaalan johtaminen. Esimiesten osaamista tulee arvioida ja kehittää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi ehdotan, että HUS teettää Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön johtamisesta vielä ulkopuolisen arvioinnin kehittämisehdotuksineen”, sanoo Heikkilä.  

Selvityksen tilannut johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on tyytyväinen selvitykseen ja sen toimenpide-ehdotuksiin. ”Selvityksessä on tullut esille arvokasta tietoa sekä Uuden lastensairaalan tilanteen parantamiseksi että HUSin muiden isojen rakennushankkeiden käyttöönottoon liittyen. Vien omalta osaltani selvityksen toimenpide-ehdotuksia eteenpäin”, sanoo Mäkijärvi.