Pitkittynyt oireilu yleistä koronavirustaudin jälkeen

Tänä vuonna HUSin sairaaloissa on hoidettu yhteensä 1 080 koronaviruspotilasta. Heistä kaksi kolmasosaa on päässyt sairaalasta suoraan kotiin ja vajaa kolmasosa on siirtynyt muualle jatkohoitoon.

”Näistä tuhannesta potilaasta 4 prosenttia on parhaillaan sairaalahoidossa. Potilaiden kuolleisuus on 4 prosenttia, mikä on kansainvälisesti katsottuna pieni luku”, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoi 18.12. järjestetyssä HUSin koronavirusinfossa.

Vielä keväällä epidemian ensimmäisen aallon aikana noin joka kolmas vuodeosastolla hoidossa olleista potilaista joutui tehohoitoon, mutta nyt syksyllä enää joka viides koronapotilas on joutunut tehohoitoon sairaalajaksonsa aikana.

Suurin osa koronavirustartunnan saaneista on lapsia tai nuoria aikuisia, mutta sairaalahoitoon joutumisen todennäköisyys kasvaa merkittävästi 50 ikävuoden jälkeen. Sairaalassa hoidetuista potilaista valtaosa on ollut miehiä. Tämä korostuu tehohoidossa, jossa hoidetuista potilaista 67 prosenttia on ollut miehiä.

Tutkittua tietoa jälkioireista

Erityisesti sairaalahoidossa olleilla koronaviruspotilailla oireilu voi pitkittyä. Tiedot perustuvat Kiinassa puhelinhaastatteluna tehtyyn tutkimukseen.

”Puolella potilaista oli yleisoireita vielä kolmen kuukauden kuluttua sairastumisesta. Yleisimmin kerrottiin väsyneisyydestä ja runsaasta hikoilusta, myös erilaisia kipuja ja kolotuksia esiintyi useammin kuin kontrolliryhmässä”, kertoi ylilääkäri Asko Järvinen.

Yleisiä olivat myös hengitystieoireet, kuten rasituksen jälkeinen hengenahdistus ja sydän- ja verisuonielimistön oireet, kuten kohonnut leposyke.

Lievän koronavirusinfektion jälkeen valtaosa potilaista oli toipunut normaalitoimintaan kolmen viikon kuluttua, havaittiin puolestaan Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa.

”Jonkinlainen oireilu oli silti lieväoireisenkin koronavirusinfektion sairastaneilla yleistä. 43 prosenttia kertoi jonkinlaisesta taudin oireesta kolmen viikon kuluttua”, Järvinen kertoo.

Koronavirusinfektio voi laukaista myös psyykkisiä häiriöitä taudin sairastamisen jälkeen.

”Pitkittyneiden oireiden hoitomahdollisuudet ovat vielä vajavaiset. Pitkittynyt oireilu on varsin tavallista, mutta aikaa myöten suurin osa potilaista pääsee siitä eroon”, Järvinen kertoo.

Sairaalahoitoisen koronavirusinfektion jälkeen ensisijaista on hengitystie-elinten kuntoutus.

”Tavoitteena on tukea rasituksensiedon kasvattamista potilaan resurssien mukaan. Myös työkyvyn selvittäminen on tärkeää. Uskon, että saamme uutta tietoa ja pystymme hoitamaan potilaita entistä paremmin”, Järvinen summaa.

Rokotukset alkamassa

HUS suosittelee D-vitamiinilisää ikääntyneille ja erityisryhmille pandemian aikana.

”D-vitamiinipuutos ja koronavirusinfektio yhdessä aiheuttavat pahemman keuhkoinfektion ja tätä pystytään estämään D-vitamiinilisällä”, Mäkijärvi kertoi.

HUS on valmis aloittamaan koronavirusrokotukset, kun rokotteet saavat myyntiluvan ja saapuvat. Valmisteilla on myös Uudenmaan yhteinen ajanvarausjärjestelmä, jonka kautta saa varattua ajan rokotuksiin.

Henkilöstön jaksamista HUSissa tuetaan tukiohjelmalla, jonka tarkoitus on estää uupumista ja stressireaktioita. Palkittua palvelua voi käyttää myös anonyymisti.

HUSin seuraava koronavirusinfo järjestetään 15. tammikuuta 2021 kello 12.