Naistenklinikka täyttää 90 vuotta
Asiasanat:Naistenklinikka oli ensimmäinen sairaala, joka yhdisti naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle Suomessa.
Naistenklinikka oli ensimmäinen sairaalarakennus Meilahden sairaala-alueella. Taustalla näkyy talousrakennus, josta ruoka kuljetettiin tunnelia pitkin Naistenklinikalle.
Naistenklinikka vihittiin käyttöön 3.10.1934. Valmistuessaan se oli Suomen ensimmäinen sairaala, joka yhdisti naistentautien ja synnytysten hoidon saman katon alle. Naistenklinikan palvelut ovat aina olleet tukena elämää mullistavissa hetkissä. Sairaalassa toimii naistentautien ja raskaana olevien päivystys ja vastaanotot, synnytys- ja leikkausyksiköt, sikiötutkimusyksikkö sekä Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille. Yliopistollisena sairaalana Naistenklinikan tehtäviin on kuulunut alusta lähtien myös lääkäreiden opetus.
”Tänä päivänä noin 40 prosenttia maamme kaikista gynekologian erikoislääkäreistä valmistuu Naistenklinikalta", kertoo naistentautien ja synnytysten professori, ylilääkäri Oskari Heikinheimo.
Synnytysten hoitoon erikoistunut sairaala
Naistenklinikan avajaisissa vuonna 1934 esiteltiin uusia, moderneja synnytysosastoja. Synnytyshuoneiden lisäksi niissä oli vastaanottotiloja, kylpyhuone, oma huoneensa pihtisynnytyksiä varten sekä leikkaussali. Alusta lähtien Naistenklinikalla hoidettiin myös Helsingin ulkopuolelta tulevia vaikeita synnytyksiä. Vuonna 1975 valmistuneen laajennusosan myötä synnytyshuoneet muuttuivat yhden hengen huoneiksi ja tukihenkilö pääsi mukaan synnytykseen.
Aluksi vastasyntyneet nukkuivat erillisissä lastenhuoneissa, joista heidät vietiin äitien luokse imetyksen ajaksi. Vierihoidon yleistyttyä hoitohenkilökunnan työn painopiste on siirtynyt lastenhoidosta koko perheen tukemiseen. Vuonna 2017 Meilahdessa käyttöön otettiin Perhepesähotelli, jonne hyväkuntoinen vastasyntynyt ja perhe voivat siirtyä Naistenklinikalta. Kätilöillä on ollut keskeinen rooli pehmeiden synnytystapojen käyttöönotossa ja perhemyönteisyyden edistämisessä.
Vuonna 2023 Naistenklinikalla syntyi 7880 lasta. Loppuvuodesta 2024 Naistenklinikan peruskorjattuihin tiloihin avataan uusi synnytysyksikkö, joka tarjoaa yksilöllisen ja pehmeän ympäristön niille synnyttäjille, joilla ei ole ennakkoon todettuja riskitekijöitä. Jatkossa Naistenklinikalla on kaksi synnytysyksikköä, joista toisessa hoidetaan edelleen koko HUSin alueen vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset.
Naistentautien hoidon edelläkävijä
Naistenklinikka on erikoistunut vaativien naistentautien, kuten syöpien, hoitoon. Sen perustaja professori Seth Wichmann hankki sairaalaan maan ensimmäiset sädehoitolaitteet. Vuodesta 1995 lähtien Naistenklinikalle on keskitetty Uudenmaan ja Helsingin gynekologisten syöpien hoito. Nykyään kohdunrungon syöpiä ja vaikeaa endometrioosia voidaan leikata modernilla leikkausrobotilla.
”Naistenklinikka on ollut edelläkävijä tähystyskirurgian ja vastaanottokäynnillä tehtävien toimenpiteiden kehittämisessä. Modernien hoitomenetelmien ansiosta esimerkiksi virtsankarkailua tai erittäin runsaita kuukautisia voidaan nykyään hoitaa ilman suuria avoleikkauksia”, Heikinheimo kertoo.
Lapsettomuutta hoidettiin Naistenklinikalla aluksi kirurgisesti, ja hormonivalmisteet tulivat käyttöön vasta myöhemmin. Suurin harppaus tehtiin vuonna 1983, jolloin koeputkihedelmöityshoidot aloitettiin kokeiluluontoisesti. Jo seuraavana keväänä Naistenklinikalla syntyi Suomen ensimmäinen koeputkilapsi. Itsellisille äideille ja naispareille lapsettomuushoitoja on annettu HUSissa vuodesta 2020 lähtien.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.