Masennuksesta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat odotettua korkeammat
Asiasanat:Kokonaisvaltainen tarkastelu paljasti, että masennusdiagnoosi lisää potilaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta merkittävästi. Monilla potilailla palvelutarve ja kustannukset nousevat pitkäkestoisesti tai jopa pysyvästi masennusdiagnoosin myötä.
"Sotepalvelut läpinäkyviksi" -tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuuden ensimmäiset tulokset masennuspotilaan hoitopolusta julkaistiin International Consortium for Health Outcomes Measurement -konferenssissa (ICHOM) Amsterdamissa. Kehittämispäällikkö Petri Näätänen esitteli kongressissa tutkimuksen tuloksia.
HUS Psykiatrian, Helsingin yliopiston ja Johnson & Johnsonin yhteisessä masennuksen hoitopolkututkimuksessa tarkasteltiin masennusdiagnoosin saaneiden potilaiden mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutunutta käyttöä, saatuja hoitotuloksia sekä kustannuksia. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Uudenmaan alueen terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja.
”Tutkimus on todella merkittävä askel kohti tietopohjaista resurssien käyttöä mielenterveyspalveluissa. Tutkimusaineisto on ainutlaatuinen ja mahdollistaa koko palveluketjun aikaisempaa syvempää ymmärrystä”, sanoo HUSin Psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund.
Tutkimus paljasti, että masennusdiagnoosin jälkeen palveluiden käytön kustannukset yli kaksinkertaistuvat ja ovat vielä viiden vuoden jälkeen lähes kolmanneksen korkeammat kuin ennen diagnoosia. Viiden vuoden seurannassa jopa 70 prosenttia potilaista tarvitsee yhä jotakin sosiaali- tai terveyspalvelua tai sosiaalietuuksia. Ikä, muut sairaudet ja matala sosioekonominen asema kohottavat kokonaiskustannuksia erittäin merkittävästi.
Kokonaisvaltainen tarkastelu mahdollistaa palveluketjun kehittämisen
Hanke tarjoaa mahdollisuuden kehittää mielenterveyspotilaan koko palveluketjua tietoon perustuen. ”Esimerkiksi me erikoissairaanhoidossa näemme nyt aiempaa paremmin perusterveyden ja sosiaalihuollon linkittymisen kokonaisuuteen sekä pitkän tähtäimen riskilopputulemat sairauspäivien ja eläköitymisen muodossa”, sanoo HUSin Psykiatrian kehittämispäällikkö Petri Näätänen.
Tulosten perusteella on tunnistettu useita kehittämiskohteita sekä hoitoon, hoitopolkuihin että organisointiin liittyen. ”Tulemme kehittämään indikaattoreita sekä ennuste- ja toimintamalleja, joiden avulla pystymme minimoimaan riskejä ja edistämään suotuisia kehityskulkuja”, kertoo Näätänen.
Tutkimus myös vahvistaa näkemystä, että yhteistyötä on tiiviistettävä hyvinvointialueiden kanssa masennuspotilaiden hoidossa, jotta erikoissairaanhoidon resurssit voidaan kohdentaa niille, jotka hyötyvät kyseisistä palveluista. Myös palveluiden yhteensovittamista asiakastasolla tulee lisätä.
Masennuksen hoitopolkututkimus on osa ”Sote-palvelut läpinäkyviksi” hankekokonaisuutta. Ensimmäiset tulokset julkaistiin 21-22.10.2024 kansainvälisessä International Consortium for Health Outcomes Measurement -konferenssissa (ICHOM) Amsterdamissa.
HUSin ja useiden kumppanien ”Sotepalvelut läpinäkyviksi” tutkimus- ja kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on luoda ohjeet ja työkalut, joilla voi helposti yhdistää, analysoida ja visualisoida sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallisia ja alueellisia rekisteritietoja kehittämis- ja tutkimustyön pohjaksi. Ensimmäisenä on tarkasteltu mielenterveys- ja päihdepalveluiden toteutunutta käyttöä, saatuja hoitotuloksia sekä kustannuksia. Tarkoituksena on luoda tietomalleja ja prosesseja, joita hyödyntämällä on mahdollista tehdä vastaavanlaisia analyysejä myös muista potilasryhmistä. Hanke edistää palvelujärjestelmän kehittämistä toiminnan vaikuttavuuteen perustuen. Pohjaksi on luotu ainutlaatuinen tietokanta, jossa on yhdistetty seitsemän vuoden ajalta noin 630 000 Uudenmaan potilaan tietoja terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden, THL:n, Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereistä.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.