Lasten tehohoitokapasiteettia ja yhteistyötä yliopistosairaaloiden kesken tulee lisätä
Asiasanat:Työryhmä esittää nykyisen lasten tehohoidon kriittisen tilanteen yhdeksi korjaavaksi toimenpiteeksi vastasyntyneiden kirurgisten potilaiden tehohoitokapasiteetin lisäämistä HUSissa. Tämä mahdollistetaan siten, että riskisynnyttäjiä pääkaupunkiseudulta siirretään jatkossa synnyttämään muihin yliopistosairaaloihin.
Lasten sydänkirurgia ja tehohoito. Copyright @HUS Ville Männikkö
Lokakuussa työnsä aloittanut kansallinen työryhmä on selvittänyt lasten tehohoidon nykykapasiteetin ja mahdollisen lisäkapasiteetin tarpeen yliopistosairaaloittain. Tavoitteena on varmistaa lasten tehohoidon kansallinen toimintavalmius kaikissa tehohoidon riittävyyttä nykyisellään uhkaavissa tilanteissa, kuten epidemioissa ja kriisitilanteissa.
HUSin vastasyntyneiden teho-osasto kykenee hoitamaan leikkauksen jälkeistä tehohoitoa nykyistä enemmän. Edellytyksenä on, että HUSin riskisynnyttäjiä siirretään pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen.
Logistisesti synnyttäjiä olisi mahdollista siirtää Turun (TYKS) ja Tampereen (TAYS) yliopistosairaaloihin sen jälkeen, kun vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettia on kyseisissä sairaaloissa lisätty. TYKSiin ja TAYSiin molempiin on suunnitteilla kahden lisäpaikan perustaminen vastasyntyneiden teho-osastolle. Eksoten alueelta synnyttäjät ohjataan Kuopioon (KYS), mikäli heillä ei ole erityistä hoidontarvetta HUSissa.
”Kansallinen huoltovarmuus ja Uusi lastensairaala hyötyisivät molemmat tukisairaaloista, jotka ottaisivat valikoidun osan nyt vastuullamme olevista tehtävistä. Samalla lisättäisiin keskinäistä koulutusyhteistyötä yliopistosairaaloidemme välillä”, sanoo tehohoitoryhmän puheenjohtaja, HUSin lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen.
Huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi ratkaisu olisi luoda systemaattinen lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille.
”Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten yhteistyömahdollisuus muiden pohjoismaisten yliopistosairaaloiden kanssa. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula”, Salminen kertoo.
Tehohoitopaikkoja lapsille on Suomessa kaikkiaan 150. Tällä hetkellä lapsia kuitenkin voidaan hoitaa ainoastaan 132 tehohoitopaikalla. Näistä 98 on vastasyntyneiden paikkoja ja isompien lasten paikkoja 34. Merkittävä osa tehohoitopaikoista on suljettuina hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi.
Ratkaisu kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta
Rahoitusta tarvitaan HUSin tehohoidon yksiköihin vähintään kolmen vuoden ajaksi. Välitön rahoitustarve kohdennetaan hoitajien rekrytointiin ja kannustuslisiin. Uusien tehopaikkojen perustaminen muualle maahan huoltovarmuuden perusteella vaatii kustannusten kattamista lisärahoituksella. Lasten tehohoitajien koulutuspolku on pysyvä lisäkustannus.
”Nyt tehty selvitys tarjoaa kestävän tien tehohoidon palauttamiseen koko Suomeen. Yhteiskunnan vastuu asiassa on iso. Tilanne kysyy päättäjiltä yhteisvastuuta ja päättäväisyyttä. Lasten tehohoidon turvaamiseen tarvittava, yliopistosairaaloille kohdennettava noin 5 miljoonan euron vuosittainen rahoitustarve on asian painoarvoon nähden hyvin maltillinen”, tiivistää HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
HUSin Uudessa lastensairaalassa hoidetaan kaikkein vaativinta tehohoitoa tarvitsevat lapset Suomessa. Sairaalaan on keskitetty lainsäädännöllisesti lasten sydänkirurgia ja elinsiirrot kaikkialta Suomesta. Keskittäminen on yhteispohjoismainen linja, jolla on voitu taata erinomaiset hoitotulokset harvinaisten sairauksien ja vikojen hoidossa.
Kyseessä on kansallisesti kriittinen, erityisosaamista tarjoava yksikkö, jonka toimintakyvystä sairaat lapset ovat riippuvaisia. Tehohoidosta ainoastaan kolmasosa (33 %) kohdistuu HUS-piirin lapsille ja kaksi kolmasosaa (67 %) muiden sairaanhoitopiirien lapsille.
Tehohoidon riittämättömyys on johtanut sydänkirurgian leikkausten jonoutumiseen. Leikkausjonossa Uuteen lastensairaalaan on 110 sydänlasta. Heistä 50 leikkauspotilasta on jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. Lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi HUS teki lokakuussa asiasta omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle sekä informoi osaltaan sosiaali- ja terveysministeriötä.
Korjaus 27.3.2023:
”Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten yhteistyömahdollisuus muiden pohjoismaisten yliopistosairaaloiden kanssa. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula”, Salminen kertoo.
29.12.2022:
”Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuus muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula”, Salminen kertoo.