Lapsettomuushoitojen kysyntä on kasvanut HUSissa
Asiasanat:Lapsettomuuslähetteiden määrä on HUSissa kasvanut 36 prosentilla viiden vuoden aikana. Kysyntää ovat lisänneet erityisesti lahjasukusoluhoitojen tulo julkiseen palveluvalikoimaan sekä lapsitoiveen siirtäminen myöhäisemmälle iälle.
Alkioita ja sukusoluja säilytetään nestetyppitankissa HUSin Sukusolupankissa.
Lähetteiden määrä lapsettomuustutkimuksiin on HUSissa kasvanut 36 prosentilla vuodesta 2018 vuoteen 2023. Potilaiden määrä on kasvanut samaan aikaan 22 prosentilla. Tänä vuonna HUSin Lisääntymislääketieteen yksikössä on tehty 14 prosenttia enemmän munasolukeräyksiä, 12 prosenttia enemmän alkionsiirtoja ja 29 prosenttia enemmän lahjasiittiöhoitoja kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2023.
Lapsitoiveen siirtäminen myöhäisemmälle iälle näkyy hedelmöityshoitojen kysynnässä. Ikä on merkittävin hedelmällisyyttä heikentävä tekijä sekä naisilla että miehillä. Myös ylipainon yleistyminen heikentää hedelmällisyyttä ja lisää hoitojen tarvetta sekä raskaus- ja synnytyskomplikaatioita.
Myös lahjasukusoluhoitojen tulo julkiseen palveluvalikoimaan vuonna 2019 vaikuttaa edelleen hoitojen kysyntään.
”Julkisessa terveydenhuollossa voidaan nykyisin tukea erilaisia perhemuotoja entistä paremmin. HUSissa yli puolet lahjasiittiöhoidoista tehdään yksin lasta toivoville naisille ja neljäsosa naispareille. Lahjasiittiöhoitojen määrä on viimeisen kahden vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut”, kertoo HUSin lisääntymislääketieteen yksikön osastonylilääkäri Hanna Savolainen-Peltonen.
Pula sukusolujen lahjoittajista viivästyttää lahjasukusoluhoitoja
Kysynnän kasvusta huolimatta terveydenhuoltolain mukainen puolen vuoden määräaika hedelmöityshoitoihin pääsyssä toteutuu HUSissa hyvin.
“Omilla sukusoluilla toteutettavaa inseminaatio- eli keinosiemennyshoitoa ei tarvitse jonottaa, ja koeputkihedelmöityshoidoistakin suurin osa tehdään kolmen kuukauden kuluessa hoitopäätöksestä. Noin yksi viidestä lykkää hoidon aloitusta tätä pidemmälle henkilökohtaisista syistä”, Savolainen-Peltonen kertoo.
Lahjasukusoluhoidot, kuten muutkaan solu- tai elinsiirrot, eivät kuulu hoitotakuun piiriin. Lahjasukusoluhoitoihin on jonoa, sillä lahjoittajia on vähemmän kuin hoitoa toivovia. Erityisesti pulaa on munasolujen lahjoittajista. Tänä vuonna odotusaika lahjasiittiöhoitoon on lyhentynyt alle vuoteen, kun se oli viime vuonna 12–15 kuukautta. Lahjamunasoluhoitojen odotusaika vaihtelee edelleen vuodesta kahteen vuoteen.
Lahjasukusoluhoitojen saatavuuteen vaikuttaa keskeisesti paitsi lahjoittajien määrä, myös saatavilla olevien sukusolujen laatu.
”Toiminta edellyttää merkittävää työpanosta, sillä kaikista sukusolulahjoitukseen liittyvistä yhteydenotoista vain murto-osa johtaa lopulta sukusolujen talteenottoon. Soveltuvista lahjoittajista vain 60 prosentilla on laadultaan riittävä ja pakastusta kestävä sperma”, Savolainen-Peltonen kertoo.
HUSin Sukusolupankki etsii siittiöiden ja munasolujen luovuttajia perusterveistä aikuisista. Luovutetuilla soluilla autetaan Suomessa potilaita, joilla ei ole sairauden tai muun lääketieteellisen syyn vuoksi mahdollisuutta käyttää omia sukusoluja. Myös naisparit ja yksin lasta toivovat naiset tarvitsevat luovutettua spermaa tullakseen raskaaksi. HUSiin luovutettuja soluja käytetään julkisessa terveydenhuollossa eikä niitä myydä ulkomaille.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.