Kymenlaakson keskussairaalan laboratorioon rekrytoitiin työntekijöitä Intiasta
Asiasanat:Kaikki kesäkuun alussa Suomeen saapuneet kuusi intialaista ovat koulutukseltaan bioanalyytikkoja ja heillä on usean vuoden työkokemus laboratoriotyöstä.
Bioanalyytikot suorittavat Suomessa Valviran edellyttämän täydennyskoulutuksen työn ohessa. Kun he ovat saaneet terveydenhuollon ammattioikeudet Valvirasta, bioanalyytikot jatkavat työtään Kymenlaakson keskussairaalan kliinisen kemian laboratoriossa laillistettuina laboratoriohoitajina. Täydennyskoulutuksesta vastaa Metropolia AMK ja sen ajan intialaiset työskentelevät työparina valmistuneen vastuulaboratoriohoitajan kanssa.
”Täydennyskoulutuksen kesto on henkilökohtainen, mutta arviolta puolesta vuodesta vuoteen”, ylihoitaja Kim Engbers kertoo. Hän on vastannut rekrytointiprojektista Diagnostiikkakeskuksessa, jonka työntekijöiksi intialaiset tulivat.
Nyt Suomeen saapuneiden bioanalyytikoiden varsinainen rekrytointiprosessi saatiin päätökseen jo alkuvuodesta 2022. Sen jälkeen valituiksi tulleet aloittivat suomen kielen opinnot. Sittemmin kaikki ovat läpäisseet perustason A2.1 kielikoulutuksen erinomaisin arvosanoin ja jatkaneet kieliopintoja edelleen suunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on B-tason kielitaito, eli vähintään toimiva peruskielitaito.
”Intialaisten kielitaito on tällä hetkellä sellaisella tasolla, että voimme pitää heille perehdytyksen lähtökohtaisesti suomeksi. Toki tarpeen vaatiessa englantia käytetään tukikielenä”.
Kieliopinnot jatkuvat Suomessa osana täydennyskoulutusta, johon sisältyy laboratoriosanasto suomeksi.
Myös työyhteisöä ja tulijoiden perheitä tuetaan sopeutumisessa
Joidenkin bioanalyytikkojen mukana Suomeen tulee myös perheenjäseniä. Heidänkin sopeutumistaan Suomeen halutaan tukea, ja apua tarjotaan esimerkiksi puolison työllistymiseen tai lasten päivähoitopaikkojen järjestämiseen.
Myös työyhteisöä on haluttu tukea intialaisten vastaanottamisessa ja yhteisölle on järjestetty koulutus siitä, millaisia kulttuurieroja Suomen ja Intian välillä on yleisesti ja työelämässä.
”Halusimme koulutuksella tukea yhteisen työelämän mahdollisimman sujuvaa alkua. Osa bioanalyytikoista on jo työskennellyt Intian ulkopuolella, joten siitäkin varmasti on apua uuteen tilanteeseen sopeutumisessa”, Engbers sanoo.
Alun perin intialaisten oli määrä saapua Suomeen alkuvuodesta 2023. Viranomaisasioiden hoitaminen vei kuitenkin oletettua enemmän aikaa. Ennen kuin intialaiset voitiin palkata, piti tehdä esimerkiksi saatavuusharkintaselvitys, eli selvittää, olisiko Euroopan unionin alueella saatavilla vastaavaa työvoimaa.
Prosessin aikana intialaisten arvioitu maahantuloaika ehti muuttua pariinkin otteeseen.
”Olen todella iloinen, että intialaiset nyt vihdoin ovat täällä ja pääsevät aloittamaan sekä työt että täydennyskoulutuksen”.
Laboratoriohoitajista pulaa koko Euroopassa
Intialaisten bioanalyytikkojen saapuminen Suomeen on Diagnostiikkakeskuksen pilottihanke rekrytoinneille kolmansista maista. Projekti alkoi vuoden 2022 alussa, jolloin selvitettiin intialaisten laboratoriokoulutusten sisältöjä. Diagnostiikkakeskuksen yhteistyökumppanina projektissa on ollut Barona, jolla oli jo aiempaa kokemusta esimerkiksi sairaanhoitajien rekrytoimisesta kolmansista maista.
”HUSissa tilanne on ollut erityisen vaikea Kymenlaaksossa ja siellä etenkin Kotkassa. Henkilöstöä eläköityy ja vastavalmistuneet lähtevät usein töihin muualle Suomeen. Päivystävän keskussairaalan ympärivuorokautiset laboratoriotoiminnot uhkasivat jo pahasti ylikuormittua”, Engbers kertoo.
Euroopasta rekrytoiminen ei ollut realistinen vaihtoehto, sillä bioanalyytikoista on pulaa koko mantereella. Intia valikoitui rekrytointikohteeksi, koska siellä on laboratorioalan työvoimaa saatavissa ja Baronalla oli sinne jo valmiita kontakteja.
”Mikäli rekrytoinnit osoittautuvat onnistuneiksi, voidaan Intiasta tarvittaessa rekrytoida lisää työvoimaa. Nyt kuitenkin keskitymme siihen, että Kotkaan tulleet bioanalyytikot kotiutuvat hyvin Suomeen ja viihtyvät työssään”.