Kulttuuritaustan ymmärtäminen ja tulkkaus auttavat kohtaamaan potilaan

Pasilassa sijaitsevalla kulttuuripsykiatrian poliklinikalla on varhain elokuisena aamuna vielä hiljaista. Näillä käytävillä ja vastaanottohuoneissa voi kuitenkin normaalisti kuulla kymmeniä eri kieliä ja kohdata monenlaisista eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Nyt vastassa on kuitenkin vain poliklinikan apulaisylilääkäri Venla Lehti. 

”Tavoite on, että ihmiset käyttäisivät taustasta riippumatta pääasiassa oman alueensa psykiatrisia palveluja. Välillä kuitenkin on tilanteita, joissa yhteistä ymmärrystä potilaan kanssa ei löydy tai hoito ei auta, ja sen ajatellaan liittyvän siihen, että potilas tai hänen perheensä ovat kasvaneet muualla kuin Suomessa. Silloin me voimme auttaa”, Lehti kertoo.

Vaikeudet voivat liittyä yhteisen kielen puutteeseen tai siihen, että lääkäri ja potilas ymmärtävät potilaan ongelman eri tavalla. Kulttuuritausta voi vaikuttaa siihen, että aina ei ole selvää, mistä potilaan oireilussa on tarkalleen kysymys, tai hoito ei vastaa potilaan tarpeisiin. 

Myös kulttuuriset normit voivat vaikuttaa siihen, mikä yhteisössä on sallittua tai kiellettyä ja mikä koetaan poikkeavaksi käytökseksi. Suomalaiset palvelut eivät välttämättä sovellu sellaisenaan eri kulttuurista tulevalle.

”Me kartoitamme potilaan taustaa laajemmin. Mistä hän tulee, millaisissa oloissa hän on kasvanut, ja miten hän itse tulkitsee oireensa. Potilalla voi olla hyvin erilainen sairauskäsitys ja odotukset hoidolle kuin ammattilaisella. Me yritämme luoda yhteistä ymmärrystä siihen, mistä sairaudessa on kysymys.”

Mielenterveysongelmiin liittyy paljon uskomuksia tietyissä kulttuureissa

Pakolaistaustaisilla potilailla traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa siihen, miten ongelmat näyttäytyvät, miten potilas luottaa ammattilaisiin, ja miten hän pystyy kertomaan tilanteestaan.

Ongelmat voivat liittyä myös koulutustasoon.

”Psykiatrian palvelut on suunnattu lukutaitoisille suomea osaaville ihmisille. Meillä on kuitenkin potilaita, jotka eivät ole koskaan käyneet koulua eivätkä osaa lukea tai kirjoittaa millään kielellä. Meidän on muokattava palveluitamme niin, että myös he pystyvät niitä käyttämään.”

Joissakin kulttuureissa mielenterveysongelmiin liittyy paljon stigmaa ja psykiatrisia sairauksia voidaan selittää hengellisellä tai uskonnollisella ilmiöllä kuten pahalla hengellä tai kirouksella. Silloin länsimainen lääketieteen käsitys ongelmasta voi olla hurjassa ristiriidassa potilaan oman ymmärryksen kanssa. Ihminen voi myös ajatella, että kyse ei ole psyykkisestä sairaudesta vaan fyysisestä.

”Se, minkä osapuolet ajattelevat ydinongelmaksi voi olla aivan eri, ja silloin he puhuvat helposti toistensa ohi. Siksi meidän ammattilaisten on tärkeä saada käsitys siitä, mitä potilas ajattelee, jotta pystymme ymmärtämään hänen käsitteistöään. On löydettävä molemmille ymmärrettävät käsitteet.”

Ongelmien taustalla usein trauma

Kulttuuripsykiatrian potilaat tulevat hyvin monenlaisista terveydenhuollon yksiköistä ja oireet vaihtelevat. Traumaperäistä ja traumaattisiin kokemuksiin liittyvää oireilua on paljon. Potilaat ovat esimerkiksi paenneet sotaa, kokeneet kidutusta ja muuta väkivaltaa tai traumatisoituneet jo lapsena.

”Toki on myös masennusta ja ahdistuneisuutta, jotka ovat muutenkin yleisiä. Selvitämme paljon myös oppimisvaikeuksia ja niiden taustalla olevia syitä”, Lehti kertoo.

Potilaissa on myös paljon niin sanotusti monikertaisiin vähemmistöihin kuuluvia eli maahanmuuttajataustan lisäksi he voivat kuulua esimerkiksi uskonnolliseen tai seksuaalivähemmistöön, minkä takia heitä on vainottu ja syrjitty kotimaassaan. 

”He voivat olla myös Suomessa vähän hankalassa asemassa, koska heidän on vaikea löytää täältäkään omaa yhteisöä. Samaa häpeä ja syrjintä voi jatkua täälläkin”, Lehti pahoittelee.

Tulkki auttaa, kun yhteistä kieltä ei ole

Jos sujuvaa yhteistä kieltä ei ole, ymmärrys voi jäädä molemmin puolin puutteelliseksi. Ratkaisu voi olla tulkin käyttö, joita on HUSissa saatavilla pikatulkkaukseen, etä- ja lähitulkkaukseen ja viittomakielen tulkkaukseen. Yleisimpiin kieliin kuten arabiaan, farsiin tai dariin löytyy hyvin tulkkeja ja myös sellaisia, jotka ovat erikoistuneet terapiatulkkaukseen. 

Lehti muistuttaa, että tulkkia käytettäessä on hyvä varmistaa, että potilaan ja tulkin käyttämä kieli ja murre ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. On hyvä huomata, että etenkin pienissä yhteisöissä tulkki ja potilas saattavat tuntea toisensa, jolloin potilas voi kokea epämukavaksi puhua sairaudestaan.

Tulkki kannattaa tilata etukäteen, jos vain mahdollista, sillä silloin voi vaikuttaa siihen, että tulkki hallitsee tarvittavan erikoissanaston, ja potilaan toiveet esimerkiksi tulkin sukupuolen suhteen on helpompi toteuttaa.

”Tulkin käyttö kannattaa, jotta vältytään väärinymmärryksiltä puolin ja toisin. Psykiatriassa kieli on vielä erityisen keskeinen, koska meidän täytyy tehdä tulkintoja siitä, onko kerronta johdonmukaista sekä havainnoida kielen rakenteita. Se on hirvittävän vaikeaa, jos käytössä on kieli, jota potilas ei osaa kunnolla.”

Kulttuurinen haastattelu lisää luottamusta

Psykiatriassa apuna käytetään kulttuurista haastattelua, jolla kartoitetaan kulttuuristen tekijöiden merkitystä, potilaan kokemusta ja käsityksiä. Lehti uskoo, että kulttuurinen haastattelu soveltuisi hyvin myös muille lääketieteen aloille ja muidenkin kuin maahanmuuttajapotilaiden hoitoon. Esimerkiksi pitkäaikaissairaan kohdalla voisi olla hyvä kysyä laajemmin tämän sairauskokemuksesta. 

”Se lisäisi luottamusta ammattilaisen ja potilaan välille. Potilas on todella kiitollinen ja helpottunut, kun hän huomaa, että ammattilainen on kiinnostunut hänestä ja kuuntelee.”

Lehti muistuttaa, että yleisesti ottaen kaikki ihmiset ovat hyvin samanlaisia ja meillä on samanlaisia huolia taustasta riippumatta. Yksilöllinen kohtaaminen sekä avoin ja arvostava asenne auttavat jo pitkälle. Jokainen potilas ansaitsee yhtä hyvää hoitoa.

”Ammattilainen ei tarvitse valtavaa tietovarantoa eri kulttuureista. Kyllä potilaatkin ymmärtävät tämän ja usein heillekin on jännittävää asioida terveydenhuollossa.”

Kuunteleminen ja kohtaaminen on tärkeää myös hoidon onnistumiseksi. Hoitoon sitoutumattomuuden taustalla voi olla esimerkiksi häpeää tai yksinkertaisesti se, että potilas ei ole ymmärtänyt hoito-ohjeita tai ei pysty käyttämään digipalveluja.

Kuurojen maahanmuuttajien kanssa kommunikointi voi olla hyvin vaikeaa

Kulttuuripsykiatrian poliklinikalle voi ohjata psykiatriseen arvioon myös kuuroja potilaita mistä tahansa Suomesta. Kuurot maahanmuuttajataustaiset potilaat ovat vielä oma erityisryhmänsä.

”Meillä on kuuroja maahanmuuttajapotilaita, joille ei ole koskaan opetettu viittomakieltä. He ovat tavallaan kielettömiä, mikä on totta kai vaikuttanut paljon ajattelun ja tunne-elämän kehittymiseen. Perheenjäsenten kanssa ei ole ollut sujuvaa tapaa kommunikoida”, Lehti kertoo.

Potilaat alkavat Suomessa yleensä opetella suomalaista viittomakieltä, mutta aikuisena kielitaito ei enää kehity yhtä hyvälle tasolle kuin lapsena. Kun sanavarasto on pieni, se hankaloittaa myös psykiatrista arviota. Kuurojen viittomakieltä osaamattomien potilaiden kohdalla tietoa onkin kerättävä paljon myös perheenjäseniltä ja muilta läheisiltä.

Teksti: Suvi Huttunen
Kuvat: Ville Männikkö

Husari 3/2023

Päivitys 13.8.2024: Kulttuuripsykiatrian poliklinikan toiminta on päättynyt keväällä 2024.