Kolme syytä ottaa kolmaskin koronavirusrokote

Kolmannet koronavirusrokotukset aloitettiin jo syys-lokakuussa 2021. Niitä suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Erityisen tärkeä kolmas rokoteannos on 60 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville. Kolmansien rokoteannosten kattavuus on Suomessa 18 vuotta täyttäneillä viiden kuukauden aikana noussut vasta noin 60 prosenttiin, kun se on Tanskassa 77 prosenttia ja Norjassa 67 prosenttia.

Pandemia on edelleen käynnissä ja uusia tartuntoja todetaan tuhatmäärin. ”Kolmas rokote tulee ottaa, jos ei ole sairastanut tautia. Kaksi rokotusta ja sairastettu tauti antavat hyvää suojaa, mutta tällaisessakin tapauksessa kolmannen rokotteen voi ottaa. Edellä mainitussa tilanteessa voimakkaasti immuunipuutteisille taudin sairastaneille kolmas rokoteannos on tärkeä. Sen saa myös esimerkiksi matkustamisen tai muun syyn vuoksi”, toteaa apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen.

Jos kolmannen rokoteannoksen ottaa matkustamisen tai muun syyn vuoksi, rokotteen ja sairastetun taudin välin on oltava vähintään kolme kuukautta. Jos on ottamassa ensimmäistä tai toista rokoteannosta, rokotteen ja sairastetun taudin välin on oltava vähintään kuusi viikkoa.

Koronavirusrokotukset antavat laajemman ja pidemmän suojan kuin sairastettu tauti

Tuoreiden laboratoriotutkimusten (viitteet 1 ja 2) mukaan lievä omikronvariantin aiheuttama tauti ilman aiempaa rokotusta vaikuttaisi antavan vasta-ainesuojaa eli immuniteettia omikrontartuntaa vastaan, mutta ei juurikaan muita variantteja vastaan.

”Kahdesti rokotetulle syntyy omikroninfektion jälkeen kohtuullinen vaste myös muille varianteille, mutta omikronvariantti ei nosta läpäisyinfektioissakaan vasta-aineita samassa määrin ja siten suoja sairastetusta omikronvariantista jää matalammaksi ja hiipunee nopeammin pois. Lievän omikron-läpäisyinfektion antama vasta-ainesuoja on vain noin kolmasosa tehosterokotteeseen verrattuna. Tämä johtuu siitä, että omikronin aiheuttama infektio painottuu ylähengitysteihin”, kertoo ylilääkäri, professori Olli Vapalahti.

”Vaikka rokotusten suoja oireisia tartuntoja vastaan hiipuu, rokotusten antama suoja vakavaa tautia vastaan säilyy pidempään ja on soluimmuniteetin myötä vähemmän riippuvainen virusten muuntumisesta”, huomauttaa Vapalahti.

Rokotettu tartuttaa vähemmän ja lyhyemmän aikaa

Äskettäin julkaistun tanskalaisen tutkimuksen (viite 3) mukaan rokotukset vähentävät tartuttamisen riskiä rokottamattomiin verrattuna, erityisesti kolmannen annoksen jälkeen. Lisäksi rokotetut henkilöt ovat tartuttavia lyhyemmän aikaa kuin rokottamattomat.

Rokottamattomien riski joutua sairaalahoitoon moninkertainen

Koko maassa rokottamattomat ovat tammikuun aikana päätyneet tartunnan seurauksena erikoissairaanhoitoon 7,4 kertaa todennäköisemmin ja tehohoitoon 12 kertaa todennäköisemmin kuin vähintään kaksi kertaa rokotetut (viite 4).

Vaikka kolmansien rokotusten antama suoja omikronin aiheuttamaa vakavaa sairaalahoitoista tautia vastaan on hyvä, suojan heikentymistä on havaittu ikääntyneillä ja riskiryhmillä (viite 5). ”Useat maat ovat arvioimassa ja osa on tehnyt jo linjauksia neljänsien rokoteannosten antamisesta nimenomaan ikääntyneille ja hoivalaitosten asukkaille, koska heillä rokotesuoja on muutenkin heikompi ja hiipuu nopeasti”, kertoo Ruotsalainen. Suomessa neljänsiä rokotuksia on jo annettu 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuuteisille.

Tiedotteessa mainitut viitteet

1. Neutralizing immunity in vaccine breakthrough infections from the SARS-CoV-2 Omicron and Delta variants
2. SARS-CoV-2 Omicron triggers cross-reactive neutralization and Fc effector functions in previously vaccinated, but not unvaccinated individuals
3. SARS-CoV-2 Omicron VOC Transmission in Danish Households
4. STM:n ja THL:n tilannekatsaus 10.2.2022
5. THL:n tiedote 10.2.2022