Kätilön kotikäynti helpottaa ensipäiviä vauvan kanssa

Heinäkuisena torstaina vähän ennen yhdeksää kätilö Tanja Kärkkäinen pysäköi autonsa pihakadulle. Hän astelee ovelle ja painaa espoolaisen kodin ovikelloa.

Vielä lauantaina täällä asui kaksi ihmistä, Eveliina Tuovinen ja Samuli Aalto. Nyt heidän makuuhuoneessaan ottaa nokosia pieni, neljän päivän ikäinen tytär.

Vauva on Tuovisen ja Aallon esikoinen, joten muutos arkeen on suuri. Perhe pääsi kotiutumaan Espoon sairaalasta jo seuraavana päivänä synnytyksestä.

“Kaikki on mennyt tosi hyvin. Muun muassa isovanhemmat ovat jo käyneet katsomassa vauvaa”, Tuovinen kertoo.

Suurin osa toivoo kotikäyntiä

Kun lapsi syntyy jossain HUSin synnytyssairaaloista, arvioivat lastenlääkäri ja kotiuttava hoitaja kotiutumisen yhteydessä, onko seuraava askel neuvolakäynti, synnyttäneiden vastaanotto sairaalassa vai kotikätilökäynti.

Perheeltä kysytään halukkuutta kotikätilökäyntiin. Osastonhoitaja Hanna Kukko kertoo, että perheet kieltäytyvät kotikäynnistä hyvin harvoin.

”Käyntejä tehdään polikliinisen eli nopean kotiutumisen jälkeen tai jos vastasyntyneeltä pitää kontrolloida paino tai ihobilirubiini ennen neuvola-aikaa. Kotikäyntejä tehdään ensi- ja uudelleensynnyttäjille”, Kukko kertoo.

Käynnin aluksi Kärkkäinen kyselee vanhemmilta, miten ensimmäiset päivät kotona vauvan kanssa ovat sujuneet. Yleisimpiä kysymyksiä ovat esimerkiksi imetyksen tai pulloruokinnan sujuminen, vauvan uni sekä se, pissaako ja kakkaako vauva normaalisti.

Kärkkäinen nostaa laukustaan vaa’an, jolla vauva punnitaan. Tämän jälkeen hän mittaa keltaisuuden ihomittarilla. Samalla kotikätilö katsoo, näyttääkö vauvan iho hyvältä ja onko napa paranemassa. 

”Tarvittaessa voin tehdä vauvan kuulontutkimuksen, ottaa aineenvaihduntasairauksien seulontanäytteen tai antaa imetysohjausta”, Kärkkäinen kertoo.

Mallia haettu ulkomailta

Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa on ollut kotikätilötoimintaa marraskuusta 2017 lähtien. Synnytystoiminnan sijaispoolin osastonhoitaja Maarit Männistön mukaan ideaa oli pyöritelty jo aiemminkin. 

”Kun Kätilöopisto suljettiin, piti synnyttäneiden hoitoon keksiä vaihtoehtoja, koska lapsivuodepaikkoja oli liian vähän. Kotikäynnillä pyrittiin varmistamaan turvallinen nopea kotiutuminen sairaalasta. Tavoitteena oli lyhentää hoitoaikoja sairaalassa synnytyksen jälkeen ja helpottaa painetta poliklinikkavastaanotoilla”, Männistö sanoo.

Mallia nopeasta kotiutumisesta haettiin hoitotieteen tutkimuksista. Euroopassa muun muassa Englannissa on pitkä perinne kotikäynneistä. Ruotsissa hyödynnetään etävastaanottoja videoyhteydellä.

Tutkimusten mukaan kotona perhe lepää paremmin. Vuorokausi tai kaksi vauvan kanssa kotona osoittaa vanhemmille, mitä tietoa pitäisi saada lisää. Ohjaus on tehokkaampaa, kun se tulee tarpeeseen.

Itsenäistä työtä

Aika alkaa olla täynnä. Seuraava perhe odottaa. Kärkkäinen varmistaa vielä, onko vanhemmille herännyt kysymyksiä. Jos huolia olisi ilmennyt, voisi kotikätilö konsultoida tarvittaessa lastenlääkäriä tai ottaa verikokeita. Nyt kaikki näyttää kuitenkin hyvältä.

“Jatkakaa samaan malliin”, Kärkkäinen huikkaa Tuoviselle ja Aallolle.

Kärkkäinen on iloinen siitä, että hän saa suunnitella kotikätilökäyntinsä reitit ja aikataulut itsenäisesti. Yleensä käyntejä on neljä, ja yhdelle perheelle on varattu aikaa puolisen tuntia. Päivän päätteeksi Kärkkäinen tekee käyntien kirjaukset koneelle ja varaa mahdolliset verikokeet tai jatkokäynnit.

Tuoreet vanhemmat ovat taas piirun verran varmempia siitä, että he osaavat tämän kyllä.

Teksti ja kuvat: Suvi Pärnänen

Husari 3/2022