Juuri julkaistu: Siedätyshoito tepsii kananmuna-allergiaan

Juuri julkaistussa HUSin Iho- ja allergiasairaalan tutkimuksessa selvisi, että siedätyshoito vähentää kananmuna-allergian oireita ja pidennetystä siedätyshoidosta hyötyvät myös voimakkaita oireita saavat. Sietokyky säilyy, mikäli siedätyshoitoa jatketaan ylläpitona eli syödään kananmunaa säännöllisesti.

”Tällöin useimmat kananmuna-allergikot pystyivät luopumaan ruokarajoitteistaan esimerkiksi kouluruokailussa”, kertoo lasten allergologian erikoislääkäri, Kati Palosuo HUSin Iho- ja allergiasairaalasta.

Siedätyksen kesto tärkeää

Tutkimuksen lapsista ja nuorista 44 prosenttia pystyi syömään oireetta siedätyksen tavoiteannoksen ja 46 prosenttia tätä pienemmän annoksen 8 kuukauden kuluttua siedätyksen aloittamisesta. Siedätyshoitoa jatkettiin ja 18 kuukauden kuluttua aloituksesta 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oli saavuttanut tavoiteannoksen ja 16 prosenttia jatkoi pienemmällä annoksella. Valtaosalla oli hoidon aikana sivuvaikutuksia, kuten suun kutinaa ja vatsakipua, mutta ei vakavia allergiaoireita. Yli puolet siirtyi normaaliin ruokavalioon koulussa.

Kananmunalle voimakkaasti herkistyneet, vaikeita oireita saaneet lapset hyötyivät hitaammasta ja yksilöllisesti suunnitellusta siedätyshoidosta. Heidän tapauksessaan suomalaistutkijat havaitsivat ensimmäisinä, että herkistyminen kaikille neljälle kananmunan valkuaisen allergeenille Gal d 1-4 sekä alkuvaiheen korkeat allergeeni-spesifiset IgE vatsa-ainetasot ennustivat heikompaa vastetta siedätyshoidolle.

”Merkittävää on, että pystymme nyt arvioimaan, ketkä hyötyvät eniten siedätyshoidosta ja toisaalta tunnistamme ne potilaat, joiden kohdalla hitaampi ja varovaisempi etenemien on tarpeen.

Heillä on yleensä korkeat IgE vasta-aine tasot ja herkistyminen usealle kanamunan allergeenille. Tämä on tärkeää, koska siedätyshoito on työlästä ja vaatii sitoutumista”, Kati Palosuo kertoo.

Allergeenit kertovat allergian vakavuudesta

Tutkimuksessa oli mukana 50 iältään 6–17-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla oli diagnosoitu kananmuna-allergia. Siedätyshoidon aikana tutkittaville annettiin kananmunan valkuaisjauhoa päivittäin vähitellen nousevin annoksin. Tavoiteannos oli kolmasosa kanamunanvalkuaista, joka sisälsi yhden gramman proteiinia.

Annokset otettiin kotona ja annosta nostettiin 1–2 viikon välein. Tavoiteannokseen pääsyn jälkeen kananmunan säännöllistä päivittäistä käyttöä jatkettiin osana ruokavaliota. Oireita seurattiin yhteensä 18 kuukauden ajan ja allergista reagointia ja sietokyvyn kehittymistä mitattiin veren kolmesta eri vasta-aineluokasta, jotka olivat IgE-, IgG4- ja IgA.

Tutkijat ovat aiemmin selvittäneet myös herkistymistä kananmunanvalkuaisen yksittäisille allergeeneille Gal d 1–4. Lievää reaktiota tai sietokykyä varsinkin kuumennetulle kananmunalle ennustaa herkistyminen ovalbumiinille eli Gal d 2:lle ja voimakasta reaktiota ennustaa herkistyminen ovomukoidille eli Gal d 1:lle.

Kananmuna-allergia on maidon jälkeen lasten ruoka-aineallergioista toiseksi yleisin. Arviolta 0,5–2,5 prosenttia pikkulapsista saa iho- tai vatsaoireita syötyään kananmunaa sisältävää ruokaa. Useimmilla kanamuna-aineallergia on kuitenkin lievä ja noin 80 prosentilla se väistyy itsestään kouluikään mennessä.

”Vakava allergia saattaa aiheuttaa jopa hengenvaarallisia anafylaktisia reaktioita ja edellyttää äärimmäisen tarkkaa välttöä. Vaikeassa allergiassa ei saa missään nimessä omin päin yrittää siedättyä ruoka-aineelle”, Palosuo varoittaa.

Lasten ruoka-allergiaa ja ruokasiedätystä on tutkittu ja kehitetty HUSin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä jo yli 20 vuotta professori Mika Mäkelän johdolla. Ruokasiedätystä annetaan yli 6-vuotiaille kokeellisena hoitona maapähkinä-, maito-, vehnä- ja kananmuna-allergioihin.

Lue tutkimusartikkeli A Randomized, Open-Label Trial of Hen's Egg Oral Immunotherapy: Efficacy and Humoral Immune Responses in 50 Children

---

Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.

Teksti: Teija Riikola

Lisätietoja medialle:

HUSin mediapalvelun yhteystiedot