Juuri julkaistu: Kateenkorvan poistaminen tähystysleikkauksella on turvallista
Asiasanat:Jos pelkästään lääkkeet eivät enää auta myastenian oireisiin, poistetaan potilaalta kateenkorva. Tähystysleikkaukset ovat osoittautuneet turvallisiksi ja yhdessä lääkkeiden kanssa vähentäneet tai jopa lopettaneet oireet.
Myasthenia gravis on hermo-lihasliitoksen sairaus, jossa tahdonalaiset lihakset heikentyvät. Tässä autoimmuunisairaudessa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan, eivätkä hermoimpulssit enää välity normaalisti. Myastenian oireita ovat lihasheikkous useimmiten ensin silmien tai kasvojen lihaksiin, mutta se voi levitä myös ylävartalon lihaksistoon ja nielun alueelle haitaten hengittämistä.
Rintalastan takana sijaitseva kateenkorva surkastuu aikuisiällä, mutta myasteniaa sairastavilla kateenkorva on usein suurentunut. Jos lääkehoito ei yksin enää auta, myasteniaa sairastaville saattaa kehittyä vaikeita ja usein vakavia hengitysoireita. Niitä voidaan lievittää ja joskus jopa kokonaan saada pois yhdistämällä lääkehoitoon kateenkorvan poisto tymektomia-leikkauksella.
Tymektomia on vaativa leikkaus, jossa joudutaan operoimaan hyvin ahtaalla alueella rintaontelossa. Nykyisin tymektomia-leikkaukset tehdään edistyneimmissä sairaaloissa tähystysleikkauksena kylkeen tehtävien kolmen aukon kautta. HUSissa niitä on tehty videotähystyksellä jo yli 20 vuotta ja robottiavusteisesti 10 vuotta.
”Kaikille myasteniaa sairastaville tehdään käytännössä lääkehoidon tueksi tymektomia, ellei kirurgiselle hoidolle ole esteitä. Aiempaan avoleikkaukseen verrattuna tähystysleikkauksista toivutaan nopeammin ja kivut ovat vähäisempiä”, HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen thoraxkirurgian erikoislääkäri Juha Kauppi sanoo.
Komplikaatiot vähäisiä
Juuri julkaistussa tiedeartikkelissa vertailtiin video- ja robottiavusteisia tähystysleikkauksia ja niiden tuloksia.
Tutkimuksessa oli mukana 147 tymektomia-leikkauksen läpikäynyttä myastenia-potilasta ajanjaksolta 1999–2015. Potilailta kerättiin seuraavat tiedot: lääkitys, leikkauskertomus, sairaalassaoloaika, komplikaatiot sekä seurantatiedot videoavusteisesti leikatuilta keskimäärin 12 vuoden ajalta ja robottiavusteisesti leikatuilta keskimäärin viiden vuoden ajalta.
Molempien ryhmien potilaista 64 % tuli lääkkein oireettomaksi vuosien seurannassa. Kokonaan lääkityksestä pääsi eroon robottiavusteisen ryhmän potilaista 26 % ja videoavusteisesti leikatuista 18 %.
”Robottiavusteisessa ryhmässä tulokset olivat hieman paremmat myastenian hoidon osalta. Tämä saattaa johtua siitä, että robotilla on helpompi operoida ahtaita alueita. Molemmat menetelmät olivat yhtä hyvin siedettyjä”, Juha Kauppi kertoo.
Kumpikin tähystysleikkaustapa kesti suunnilleen yhtä kauan ja kummassakin leikkaustavassa oli potilaista kahdella prosentilla komplikaatioita eli pääosin vähäistä verenvuotoa. Potilaat olivat sairaalahoidossa 2–3 vuorokautta.
”Myasteniaa hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä ja tymektomia on lisähoitoa, jonka katsotaan auttavan remission saavuttamisessa yhdessä lääkehoidon kanssa. Kirurgian hyödyn osoittaminen aineistostamme on mahdotonta, koska ei ole vertailuryhmää, jossa olisi ollut leikkaamattomia potilaita. Hoidon tulokset siis edustavat koko hoitoketjun tuloksia, ei ainoastaan kirurgian”, Kauppi täsmentää
Myasteniaa sairastaa Suomessa 600–700 henkeä ja siihen sairastutaan useimmiten 20–30 vuotiaana. Vaikka taudin synnyn syyt tiedetään, ei parantavaa hoitoa ole.
Meilahden kampuksella tuotetaan vuosittain noin 2000 uutta tieteellistä julkaisua. Juuri julkaistu -juttusarjassa uutisoidaan pieni otos näistä artikkeleista. Tavoitteena on esimerkein avata Meilahden kampuksen tutkimuksen laajaa kirjoa ja tuoda terveystieteellistä tutkimusta lähemmäksi ihmisten arkea.
Teksti: Teija Riikola