Juuri julkaistu -erikoiskooste: Uusi kansansairautemme: Tulehdukselliset suolistosairaudet

Kaija-Leena Kolho on työuransa aikana nähnyt, miten tulehduksellisten suolistosairaudet ovat lisääntyneet. Vielä 1980-luvulla niitä oli vain muutama yksittäinen tapaus, mutta 1990-luvulta lähtien ongelma on lisääntynyt nopeasti ja viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana sairastuneiden määrä on räjähtänyt niin, että nyt voidaan jo puhua kansansairaudesta – niin lapsilla kuin aikuisillakin. Nopeimmin tauti lisääntyy nuorilla aikuisilla.  Sama ilmiö on nähtävissä kaikissa länsimaissa.

”Tautitaakka on suuri, sillä sairastuneiden joukkoon kuuluu paljon koululaisia ja työikäisiä, josta seuraa paljon poissaoloja niin koulusta kuin työstäkin. Tauti on nuorilla vaikeampi kuin keski-ikäisillä. Ongelma on, että meiltä puuttuvat keinot valita täsmälääke taudin alkuun,” HUS Lasten ja nuorten sairauksien ylilääkäri ja Helsingin yliopiston ­lastentautiopin professori Kaija-Leena Kolho sanoo.

Tulehduksellisten suolistosairauksien takana useiden tekijöiden summa

Tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD-sairauksien aiheuttaja on suuri mysteeri. Pelkästään perimä ei riitä näin nopeasti yleistyvää ilmiötä selittämään, eivät liioin yksin bakteerit tai virukset. Epidemiologisissa tutkimuksissa on muun muassa kartoitettu, kasautuvatko tulehdukselliset suolistosairaudet alueellisesti sekä vaihteleeko niiden ilmaantuminen vuodenaikojen mukaan, mutta tuloksetta.

On tutkittu ruoka-aineita, lisäaineita, ympäristömyrkkyjä ja muita ympäristötekijöitä, mutta yhtään yksittäistä tekijää ei ole kyetty osoittamaan. ”Taustalla on ilmeisesti useiden tekijöiden summa”, Kolho pohtii.

Ratkaisua IBD-sairauksien arvoitukseen ja hoitoon etsitään tutkimuksen avulla kiihkeästi. Suomi onkin ollut eturintamassa tutkimassa taudin aktiivisuuden seurantaa ulostetesteillä ja taudin hoidon mahdollisuutta ulostesiirroilla. Lisäksi lääkepitoisuusmittaukset on otettu aikaisessa vaiheessa käyttöön biologisen lääkehoidon säätämiseen.

Pisimmällä ollaan suolistosairauksien nopeaan diagnosointiin tarkoitettujen kotitestien tutkimuksessa. Niillä voisi potilas itse kotona testata suolen tulehduksellisen suolistosairauden merkkiaineen, kalprotektiinin pitoisuutta. Ulostetestien avulla voidaan myös erottaa, johtuvatko oireet tulehduksellisen suolistosairauden pahenemisesta vai jostain muusta, kuten ärtyvän suolen oireyhtymästä.

Testausmenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia

Pikatestit ovat kuitenkin toistaiseksi pääasiassa tutkimuskäytössä, mutta niiden käyttöönottoa omaseulontaan tutkitaan parhaillaan. ”Ihanteellista olisi, että taudin aktiivisuutta voisi seurata kotoa käsin. Tällöin rutiinikontrollien määrää vähenisi ja erikoisterveydenhuollossa voitaisiin keskittyä vaikeisiin tapauksiin, joita on potilaista noin kolmannes.”

Taudin aktiivisuuden selvittäminen auttaa arvioimaan, mikä lääke auttaisi juuri meneillään olevaan taudin vaiheeseen. Kolhon tutkimusryhmässä on yhteistyössä Aqsens Health Oy:n kanssa tutkittu ja kehitetty yhtiön patentoiman E-TRF-menetelmän soveltuvuutta IBD-sairauden diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan. Menetelmä vaikuttaa lupaavalta erottamaan, onko oireiden taustalla Crohnin tauti vai haavainen paksusuolitulehdus sekä sitä voidaan käyttää mittaamaan hoitovastetta.                   

”Tämä on nopea ja edullinen menetelmä, joka soveltuu seulontaan, tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitovasteen selvittämiseen ja mahdollisesti jopa syöpäriskin arviointiin. Testi voi auttaa terveydenhuollon ammattilaisia diagnosoimaan potilaitaan entistä tarkemmin ja löytämään nopeammin oikeat ­hoitosuunnitelmat, mutta vie vielä ­aikaa ennen kuin menetelmä on valmis kliiniseen käyttöön.”

Tavoitteena on saada myös potilastyöhön soveltuva testi mahdollisimman pian laajemmin käyttöön. Parhaillaan selvitetään voidaanko IBD tunnistaa tällä menetelmällä myös syljestä tai virtsasta, joka helpottaisi testin soveltamista myös potilaiden omaan käyttöön.

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD)

• Haavainen paksusuolen­tulehdus ja Crohnin tauti sekä niiden alatyypit.
• Autoimmuunisairauksia eli puolustus­mekanismi hyök­kää omia kudoksia vastaan.
• Oireina ripuli sekä myöhemmin veriuloste ja Crohnin taudissa vatsakipu sekä usein myös laihtuminen ja kuumeilu.
• Oireita pystytään hillitse­mään, mutta parantavaa hoitoa ei ole.
• Ärtyneen suolen oireyhtymä (IBS) on eri sairaus eli toiminnallinen häiriö, johon ei liity tulehdusta.

Milloin sairaus on uusi kansansairaus?

• 50 000 potilaan raja ylittyy
• 1 %  suomalaisista aikuisista
• 15–45-vuotiaista yli prosentti
•  vuosittain 2 000 sairastunutta lisää.

Teksti: Teija Riikola.

Artikkeli on osa Juuri julkaistu -artikkeleista koostettua julkaisua​.