HUSin alueella meneillään syyhyepidemia, johon lääkkeetkään eivät aina pure

Ihosairauksien linjajohtaja, ylilääkäri Katariina Hannula-Joupin mukaan voidaan puhua jo pienimuotoisesta syyhyepidemiasta. 

”Kun aiemmin syyhyyn tehosi permetriinivoide, on nyt usein jouduttu lisäämään suun kautta otettavat ivermektiinitabletit ja permetriinivoide on jouduttu vaihtamaan toiseen paikallishoitoon, kuten apteekeissa sekoitettavaan rikkivaseliiniin. Sama tilanne on myös muualla Suomessa”, Hannula-Jouppi sanoo.

Huonosti hoidettu syyhy aiheuttaa kustannuksia

Syyhylääkkeenä käytetyn permetriinin vaikutus on heikentynyt ja tästä on näyttöä ja kokemusta sekä potilailta että lääkäreiltä. Permetriinin resistenssistä eli vastustuskyvystä ei ole vielä täysin kiistatonta tieteellistä näyttöä. Lisäksi syyhylääkkeet ovat Suomessa hyvin kalliita, mikä vaikuttaa niiden käyttöön.

Hannula-Joupin mukaan yleinen toive on, että varsinkin ivermektiinille saataisiin korvattavuus ja kaikkien syyhylääkkeiden hintoja matalammiksi, jotta hoito olisi kaikkien saatavilla.

"Varojen puutteen vuoksi huonosti hoidettu syyhy muodostaa levitessään merkittävän kustannuksen terveydenhuoltojärjestelmälle ja on kohtuuton tilanne yksittäisen potilaan tai perheen kannalta. Yhteiskunnallinen puuttuminen tilanteeseen olisi paikallaan”, sanoo Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva Hannula-Jouppi.

Tästä tunnistat syyhyn

Syyhyn aiheuttaa 0,3–0,4 mm kokoinen punkki. Se kaivaa ihoon pieniä käytäviä, joiden päässä se asuu ja joihin munii. Syyhypunkki tarttuu yleensä ihokosketuksessa ja yhteisistä vuodevaatteista.

Syyhy tarttuu jo oireettomassa vaiheessa. Siksi on  siitä on kerrottava myös muille mahdollisesti tartunnan saaneille. Se leviää tavallisesti pitkäkestoisessa kontaktissa olleisiin, kuten perheenjäseniin ja seksikumppaneihin.

Oireita tulee yleensä 3–8 viikon kuluttua tartunnasta. Voimakasta kutinaa on etenkin iltaisin ja öisin. Iholla näkyy pieniä vesirakkuloita, näppylöitä ja raapimisjälkiä, tavallisimmin sormien välissä, ranteissa, kyynärvarren etupinnalla, kainaloissa, alavatsalla, nilkoissa ja genitaalialueilla. Kutinan ja raapimisen takia iho voi tulehtua.

Olennaista on hoidon toistaminen viikon välein, tarkka syyhysiivous jokaisen hoitokerran jälkeen ja kaikkien samassa taloudessa asuvien hoitaminen samaan aikaan, vaikka heillä ei olisikaan oireita.

Näin hoidat syyhyä

• Kun epäilet syyhyä, voit hakea apteekista permetriinivoidetta ilman reseptiä.
• Hoito tulee toistaa noin viikon välein (toinen hoitokerta 7-10 vrk jälkeen), koska syyhylääkkeet tehoavat vain eläviin syyhypunkkeihin. Toinen hoitokerta tarvitaan vastakuoriutuneiden syyhypunkkien hoitamiseksi.
• Kaikki samassa taloudessa asuvat sekä läheisessä kanssakäymisessä olleet ihmiset kuten tyttö- ja poikaystävät tulee hoitaa samanaikaisesti, vaikka heillä ei olisikaan oireita.
• Permetriinivoide levitetään aikuisilla koko iholle, myös hiuspohjaan ja korviin, alle 3-vuotiaille lapsille myös kasvoihin. Voitele erityisen huolellisesti navan sisäalue, kynsien aluset, sormien ja varpaiden välit, taipeet, kainalot, ulkoiset sukuelimet ja nivuset.
• Käsien suojaksi laitetaan voiteen levittämisen jälkeen puuvillakäsineet ja wc-käynneillä käytetään niiden päällä kertakäyttöisiä muovikäsineitä. Jos kädet pestään 12 tunnin kuluessa käsittelystä, ne on voideltava uudestaan.
• Permetriinivoiteen tulisi vaikuttaa iholla vähintään 12-24 tuntia.
• Syyhyhoito on hyvä tehdä illalla. Seuraavana aamuna tai 24 tunnin kuluttua pestään kaikki petivaatteet, yöpuvut ja muut vaatteet, käydään suihkussa ja pestään sen jälkeen myös pyyhe. 

• Rikkivaseliinia levitetään iholle kolmena perättäisenä iltana ja annetaan vaikuttaa 12-24 tuntia. Hoito toistetaan viikon kuluttua.

  Tee perusteellinen syyhysiivous 

• Hoidon jälkeen tehdään perusteellinen syyhysiivous. Pelkkä lääkehoito ei riitä.
• Kaikkien samassa taloudessa asuvien viikon aikana käytössä olleet vaatteet, pyyhkeet, vuodevaatteet, petauspatjat, peitot ja tyynyt pestään vähintään 60 asteessa. Samoin kaikkien perheenjäsenten päähineet, käsineet, kaulahuivit, hunnut, hiusdonitsit ja -lenkit, vaatteet, vauvan aktiivisuusmatot, hyppykeinut ja kankaiset lelut jne. 
• Sohvat, sohvatyynyt, päällystetyt tuolit, matot, istuinpehmusteet, auton penkit yms. tekstiilit imuroidaan huolellisesti ja mahdollisuuksien mukaan pestään tai otetaan pois käytöstä viikoksi. Imuroinnin jälkeen pölypussi vaihdetaan tai imurin säiliö puhdistetaan.
• Vaikeasti pestävät tekstiilit, kuten takit, kengät, peitot, paksut petauspatjat, lastenvaunut ja -rattaat, vauvan turvakaukalo tai -istuin, laukut, reput, harrastusvälineet ja terassipehmusteet poistetaan käytöstä viikoksi. Ne voi myös laittaa yöksi muovipussissa pakkaseen vähintään -18 asteeseen tai kahdeksi tunniksi 100-asteiseen saunaan, paloturvallisuus huomioiden.

• Uusperheissä tulee hoitaa lasten molemmat kodit yhtä aikaa. 

  Ilmoita syyhystä kouluun ja päiväkotiin

• Kouluun ja päiväkotiin pitää ilmoittaa syyhytartunnasta. Päiväkodissa vuodevaatteet, unilelut ja varavaatteet vaihdetaan lääkehoitojen jälkeen.
• Vaihda myös puhtaat työvaatteet lääkehoitojen jälkeen. Pidä kynnet lyhyinä ja kynnenalustat puhtaina.

• Suositus on, että päiväkotiin/töihin/kouluun mennään aikaisintaan vuorokauden kuluttua ensimmäisen hoidon aloituksesta ja rikkivaseliinia käytettäessä kolmannen levityksen jälkeen.

  Hakeudu tarvittaessa perusterveydenhuoltoon

• Jos itsehoito ei auta, hakeudu perusterveydenhuollon vastaanotolle.
• Syyhyhoidon jälkeen kutina voi jatkua 2–4 viikkoa. Se johtuu ihon tulehdusreaktiosta ja ihon kuivumisesta. 
• Kutinaa voit rauhoittaa ilman reseptiä saatavalla kortisonivoiteella tai antihistamiinilla. Voit käyttää kortisonivoidetta 2–3 viikon jaksoina ja tämän jälkeen kaksi kertaa viikossa (esim. ma- ja to-iltaisin) yhtä pitkän ajanjakson, kuin olet käyttänyt kortisonivoidetta päivittäin. Kuivaa ihoa on hyvä kostuttaa päivittäin perusvoiteella.