Erikoistuvat lääkärit saivat oman esimiehen Naistentautien ja synnytysten tulosyksikössä

”Tämä on ollut ehdottomasti iso parannus. Fiilismittausten tulostenkin perusteella erikoistuvat ovat nyt aiempaa tyytyväisempiä”, naistentautien ja synnytysten erikoistuvien vanhin Aura Pyykönen kertoo.

Tammikuussa 2020 erikoistuvien ensimmäisenä omana esimiehenä, vt. apulaisylilääkärin nimikkeellä aloitti Mervi Väisänen-Tommiska, joka siirtyi syksyllä uusiin tehtäviin linjajohtajaksi ja vt. hallinnolliseksi ylilääkäriksi. Syyskuusta lähtien erikoistuvien esimiehenä on toiminut linjakouluttaja, osastonlääkäri Riina Jernman.

Vastuunjakoa erikoistuvien vanhimman kanssa

Koska tehtävänkuva oli Naistentautien ja synnytysten tulosyksikössä uusi, piti aluksi sopia vastuunjako erikoistuvien esimiehen ja vanhimman välillä. 

Esimiehelle kuuluvat erikoistuvien sijoitusten suunnittelu sekä kehityskeskustelut. Tavoitteena on tehdä sijoitukset tasapuolisesti ja mahdollisimman hyvissä ajoin. Erikoistuvien esimies vastaa myös koulutus-, tutkimusaika-, vuosiloma- sekä aktiivivapaasuunnitelmasta. Kun erikoistuva on tietyssä sijoituspisteessä, lomat ja aktiivivapaat ovat silloin sijoituspisteen esimiehen vastuulla. Erikoistuvien esimiehen hallinnollisiin tehtäviin on varattu kaksi päivää viikossa.

”Meillä aika on todella tarpeellinen, kun erikoistuvia on noin 35–40”, Jernman sanoo.

Uutta tehtävää varten ei perustettu uutta virkaa, vaan olemassa olevia virkoja järjesteltiin uudella tavalla. Kustannukset eivät siis kasvaneet.

”Tämä on arvostuskysymys ja olen ylpeä, että saimme järjestelyn aikaan. Meillä on ollut kova tahtotila saada parannusta erikoistuvien tilanteeseen”, Väisänen-Tommiska kertoo.
Hänen mielestään osaamisperusteista erikoislääkärikoulutusta on vaikea toteuttaa ilman järjestelmällistä sijoitusten suunnittelua ja esimiestä, joka tuntee erikoistuvien tilanteen ja tarpeet.

Naistentautien ja synnytysten tulosyksikössä myös johtamisrakenne tuo haastetta erikoistuvien tilanteeseen. Tulosyksikön erikoistuvat lääkärit liikkuvat neljän eri linjan sisällä. Erikoislääkäreiden virka sen sijaan on sidottu yhden linjan alle, ja johtamisjärjestelmä on rakennettu sen mukaisesti. 

Lisähaasteensa tuo HUSin alueella tehty synnytysten keskittäminen. ”Meillä on samassa yksikössä kaikkien eri vaiheiden eli koejakson, runkovaiheen ja yliopistovaiheen sekä toiselle erikoisalalleen erikoistuvia lääkäreitä”, Väisänen-Tommiska kertoo.

Erikoistuminen on saanut ryhtiä

Erikoistuvien vanhimman vastuulla on edelleen erikoistuvien lääkärien päivystysten järjestely ja yhteydenpito johdon kanssa. Lisäksi erikoistuvien vanhin vastaa viestinnästä erikoistuville yhdessä esimiehen kanssa.

”Uusi järjestely on tuonut hirveästi ryhtiä erikoistumiseen. Siinä on nyt tavoitteita ja suunnitelmia. Entiseen ei ole enää mahdollista palata”, Aura Pyykönen kertoo.

Aiemmin erikoistuvien sijoitusten suunnittelu oli erikoistuvien vanhimman vastuulla. Tilanne oli erikoinen, koska erikoistuva suunnitteli samanvertaisena toisten erikoistuvien sijoituspaikkoja sekä kaiken lisäksi myös omansa.

”Nykyisin päivystyslistojen tekoon ja muuhun hallinnolliseen työhön on varattu yksi päivä viikossa. Tähän toimenkuvaan se riittää hyvin”, Pyykönen sanoo.

Pyykösen mukaan on hyvä, että koulutusrungon suunnittelee henkilö, jolle voi mennä kertomaan omista tavoitteistaan ja jolla on mahdollisuus vaikuttaa niiden toteutumiseen.

Väisänen-Tommiskan, Jernmanin ja Pyykösen yhteiset terveiset kaikille erikoistuvien oman esimiehen tehtävää harkitseville yksiköille ovat selvät.

”Esimieheyttä kannattaa ehdottomasti harkita. Jos on tahtoa, niin keinojakin uuden tehtävän perustamiseen varmasti löytyy.” 

_______________________________________________________________________

Erikoistuvana lääkärinä HUSissa

HUSissa erikoistuvien ohjausta kehitetään jatkuvasti. Tässä juttusarjassa esittelemme parannuksia, joita yksiköt ovat erikoistuvien työoloihin ja koulutukseen tehneet.