Digimuutos lähtee käyttäjän tarpeista

Digihoitopolku on verkossa oleva palvelu, jonka ensisijainen tavoite on helpottaa potilaan elämää ja parantaa hoidon laatua. Lisäksi digihoitopolun pitäisi hyödyttää hoitohenkilökuntaa ja lisätä tehokkuutta.

”Kaikkien digitaalisten palvelujen pitää tuottaa hyötyä käyttäjille.”

”Kaikkien digitaalisten palvelujen pitää tuottaa hyötyä käyttäjille. Siksi aina on mietittävä, mitä hyötyä palvelusta on potilaalle, ja miksi lääkäri tai hoitaja haluaisi sitä käyttää”, neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie muistuttaa.

Esimerkkinä toimivasta digihoitopolusta Mäkitie ottaa päänsäryn. Erikoissairaanhoitoon tultaessa päänsärky on aina vaikeaa, mutta lääkäri pystyy harvoin tarjoamaan hoidoksi muuta kuin lääkkeitä, eivätkä ne auta kaikilla. Digihoitopolun kautta myös tutkitusti tehokkaat lääkkeettömät kivunhoidot ovat kaikkien potilaiden saatavilla.

”Digihoitopolku voi tarjota keinoja esimerkiksi psykologiseen ja fysioterapeuttiseen kivunhallintaan, liikunnan aloittamiseen tai elintapojen kartoituksen. Digitalisaation myötä palvelut skaalautuvat ja niitä voi tarjota koko Suomeen. Potilaan rooli on aktiivisempi ja molemmat, lääkäri ja potilas, voivat seurata, miten hoito tehoaa”, Mäkitie sanoo.

Digihoitopolulla on usein tekstin lisäksi videoita, harjoituksia ja kyselyjä, jotka pakottavat potilaan miettimään omaa tilannettaan. Tämä voi tuottaa suuriakin oivalluksia. 

Digihoitopolkuja kehitettävä jatkuvasti

Digihoitopolut vaativat jatkuvaa kehittämistä, jotta niistä saadaan irti haluttu hyöty. Sisältö on usein hyvää, mutta käytettävyydessä on vielä paljon kehitettävää, jotta kokonaisuus ei muodostu liian raskaaksi käyttäjälle. Käyttöä ja vaikuttavuutta on seurattava jatkuvasti. Myös integraatio Apottiin on tärkeää.

Nykyiset digihoitopolut on rakennettu yhdistämällä digitaalista materiaalia muuhun palveluketjuun ja hoitoprosessiin. Nyt käynnissä olevien HUSin strategisten Digimuutos-hankkeiden ytimenä on muotoilla hoitoprosesseja uudelleen HUSin ydintoiminnan ja asiakkaan ehdoilla. Digitaalisuutta ei liimata vanhan prosessin päälle irralliseksi palaseksi, vaan koko prosessi suunnitellaan uudelleen muun muassa palvelumuotoilun avulla.

”Digihoitopolkujen kehittämiseen ja ylläpitoon tarvitaan resursseja. Nyt kehittämistyötä tehdään paljon muun työn ohella. Edelleen arvostetaan enemmän sitä, että lääkäri istuu huoneessaan hoitamassa yhtä potilasta, kun saman tunnin voisi käyttää kymmenien tai satojen potilaiden hoidon parantamiseen”, Mäkitie sanoo.

Kaikki samalla alustalla mutta räätälöitävissä

HUSin digihoitopolut toimivat Terveyskylän kautta, jossa niitä on tällä hetkellä noin 150. Hoitopolut ovat räätälöitävissä erilaisiin tarpeisiin. Neuropsykologian digihoitopolun kautta saa muun muassa etäkuntoutusta ja yhteyden neuropsykologiin. Osassa polkuja koko hoito voi tapahtua etänä.

”Kun osa potilaista voidaan hoitaa kokonaan etänä, säästyy resursseja niille potilaille, jotka tarvitsevat lääkärin läsnäoloa. Ammattilaisen on kuitenkin aina määriteltävä, kenelle digihoitopolku sopii.”

Digitaalisuus voi vahvistaa myös eri ammattilaisten roolia potilaan hoidossa. Digihoitopoluilla eri ammattiryhmien osaaminen saadaan laajemmin käyttöön ja heidät vahvemmin osaksi hoitotiimiä. Tämä voi parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta.

Potilas- ja asiakastietojärjestelmä Apotti on nyt käytössä koko HUSissa. Apotti-asiantuntijana kehitystyössä mukana olevan kardiologian erikoislääkäri Mikko Parryn kokemuksen mukaan osa HUSin yksiköistä on ottanut Apotin haltuun erittäin hyvin. Näissä yksiköissä toiminta oli nopeasti samalla tasolla kuin ennen käyttöönottoa. Joissain yksiköissä hankaluuksia on ollut enemmän.

Yksi Apotin tuomista suurista muutoksista käyttäjille on rakenteinen kirjaaminen. Se on aiempaa työläämpää.

”Apottia käytäessä joutuu ajattelemaan ja toimimaan eri tavalla ja eri järjestyksessä kuin mihin on tottunut. Ihmisestä riippuu, kokeeko sen vaivalloisena vai luonnollisena osana työnkulun muutosta. Ihmisten välillä on eroa siinä, miten kukin käsittelee useiden ikkunoiden sisältämää visuaalista informaatiota”, Parry sanoo.

Rakenteinen kirjaaminen parantaa kommunikaation laatua, kun jatkomääräyksen käsittelevä voi olla varma siitä, mitä on pyydetty eikä haluttua asiaa tarvitse etsiä muun tekstimassan joukosta. Kirjaamiseen on mahdollista rakentaa myös erilaista automatiikkaa.

Parryn omassa yksikössä Sydän- ja keuhkokeskuksessa Apotti otettiin käyttöön lokakuun 2020 lopulla. Apotin mahdollisuuksia on hyödynnetty esimerkiksi laatimalla kirjaamispohja tahdistintarkastuksia varten. Siinä täytettävät tiedot tulevat oikeassa järjestyksessä, jolloin se nopeuttaa merkittävästi kirjaamista ja jatkokontrollien määräämistä. 

Apotin mahdollisuudet käyttöön

Rakenteisen kirjaamisen pohjia tehtäessä pitäisi aina miettiä, miksi kirjaamista tehdään. Mitä potilaista halutaan tietää? Apotin raportointityökalut ovat hyvät, mutta ne pitäisi rakentaa heti alusta alkaen rakenteisten elementtien päälle. Tällöin pystytään hakemaan potilaita tietyn diagnoosin perusteella tai katsomaan demografisia tietoja esimerkiksi koronaviruspotilaista.

”Käyttäjä voi hakea suuntaa antavia vastauksia vaikeisiinkin kysymyksiin. Se ei vastaa tieteellistä tutkimusta, mutta voi auttaa toiminnan kehittämisessä”, Parry sanoo.

”Apotti tarjoaa paljon hyviä mahdollisuuksia, jos ne vain otetaan käyttöön.”

Parry uskoo, että potilaat ja poliklinikat hyötyisivät siitä, että Apottiin olisi rakennettu selkeät hoito- ja seurantasuunnitelmat. Se voisi yhdenmukaista seurantavälejä, ohjata poliklinikan toimintaa ja resurssien saatavuutta sekä parantaa toiminnan ennustettavuutta ja resurssien kohdentamista.

Apotti mahdollistaa myös toiminnanohjaamisen ja hoitosuositukset. Järjestelmä seuraa potilaan parametrejä ja antaa sen perusteella suosituksia. Se huomauttaa kirjaamispuutoksista ja ohjaa käyttäjän toimintaa, mikä parantaa ja yhdenmukaistaa hoidon laatua.

”Apotti tarjoaa paljon hyviä mahdollisuuksia, jos ne vain otetaan käyttöön.”

Suuri toimintakulttuurin muutos

Apotissa on pyritty siihen, että se tarjoaa tietoa, jota käyttäjä tarvitsee. Aina se ei kuitenkaan etene johdonmukaisesti. Parryn mukaan käytettävyyden esteitä on kyllä pyritty löytämään ja pääsemään niistä eroon.

Yksi Apotin ongelmista on se, että järjestelmä on sidottu työrooliin ja käyttäjien välillä näkymä voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi hoitajilta voi puuttua jokin työkalu, jota he tarvitsisivat. Näkymiä on parannettu, mutta vieläkin tulee esiin tilanteita, joissa näkymä ei vastaa tarpeita.

”Usein kuulee, että Apotti on otettu käyttöön keskeneräisenä. Se ei olekaan valmis, vaan kehittyy jatkuvasti käyttäjiltä saadun palautteen ja käytön pohjalta. Uusia toiminnallisuuksia tulee joka vuosi. Tämä on iso toimintakulttuurin muutos verrattuna siihen, mihin on totuttu.”

Kun digitaalisuus toteutuu hyvin, potilaalla on koko ajan välineitä oman hoitonsa seurantaan ja itsehoitoon. Erilaisten viestintäkanavien avulla hän saa nopeasti yhteyden hoitohenkilökuntaan. 

Kaikkea ei voi kuitenkaan digitalisoida. Läsnä olevaa vuorovaikutusta tarvitaan edelleen. Monissa tapauksissa on välttämätöntä, että lääkäri tapaa potilaan tai tämän läheiset.

”Kun digitaalisuutta käytetään optimoiden, niin silloin kun on tarve läsnäoloon, hoito voidaan tarjota viiveettä. Tämä on suurin asia, jota tavoittellemme digitaalisuudella”, kehittämisjohtaja Visa Honkanen sanoo.

Toki hyvin suunnitellut digitaaliset palvelut vähentävät myös terveydenhuollon kustannuksia, kun byrokratia vähenee ja potilaan ei tarvitse matkustaa vastaanotolle. Se ei ole Honkasen mukaan kuitenkaan tärkein syy edistää digitaalisten palvelujen käyttöä.

”HUS haluaa olla mukana kehityksessä, koska meillä on yliopistosairaalana jopa velvollisuus kehittää ja seurata uusien hoitomuotojen turvallisuutta ja tehokkuutta.”

Maisa ja etävastaanotot käyttöön koko HUSissa

Tällä hetkellä Honkanen nostaa tärkeimmiksi tavoitteiksi digimuutoksessa potilaspalvelu Maisan käytön niin HUSin henkilöstön kuin potilaiden keskuudessa sekä etävastaanottojen lisäämisen. Esimerkiksi hoidon jälkiseuranta toimii usein hyvin etänä, joskus jopa paremmin.

”Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita tuleeko hän läsnä- vai etävastaanotolle. Toki hoitava lääkäri päättää, voidaanko vastaanotto toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti etänä. Pyrimme tekemään etävastaanotoista niin hyviä, että yhä useampi asiakas valitsee sen. Kun etävastaanotot toimivat hyvin, myös läsnävastaanotoille pääsee paremmin”, Honkanen muistuttaa.

Digitaalisten palvelujen kautta kertyvän datan avulla on mahdollista kehittää algoritmeihin perustuvaa lääketiedettä, jossa kone tulkitsee dataa ja antaa sen perusteella informaatiota hoitajille ja lääkäreille. Honkanen ei usko, että kone tekee hoitopäätöksiä vielä pitkään aikaan, mutta suuret datamassat ja koneoppiminen luovat päättelypuita, joiden avulla lääkäri pystyy arvioimaan potilaan tilannetta huomattavasti paremmin.

”On selvää, että se parantaa hoidon laatua. Jatkossa teemme yhteistyötä koneen kanssa, mutta data ei saa kuitenkaan viedä meitä, vaan me hyödynnämme sitä”, Honkanen sanoo.

Digimuutos

• Asiakaslähtöinen digitaalinen muutos on yksi HUSin viidestä strategisesta päämäärästä.
• Digimuutosta vauhdittaa vuonna 2021 digimuutos-hankekokonaisuus. Siinä on yhdeksän projektia, joilla lisätään ennen kaikkea Maisan käyttöä ja etävastaanottoja.
• Digimuutos-hankkeiden aikana on tarkoitus löytää hyviä käytäntöjä ja tapoja toteuttaa digitaalisuutta. Ensi vuonna oppeja viedään myös muihin yksiköihin.

Teksti: Suvi Huttunen
Kuvat: Matti Snellman, Markus Sommers

Husari 2/2021